Lähti lapasesta – shakshuka seuraavaan aamuun

Niin siinä sitten kävi, että överiksi meni. Vain yksi piti ottaa, mutta viiteen päädyin. Käykö teille koskaan niin? Hyvät on aikeet, mutta jossain vaiheessa vaan homma riistäytyy käsistä? Onneksi tänään on töihin meno vasta myöhään illalla. Ehtii toipua. Elokuvista. Ja ehkä katsoa muutaman lisää. 

Aamun pienoiseen elokuvaähkyyn sopi hyvin elämäni ensimmäinen shakshuka. Muistan kuulleeni siitä ensimmäisen kerran monta vuotta sitten, kun Jael suositteli sitä. Ja sittemmin olen monissa blogeissa nähnyt tätä armoitettua aamiaisruokaa, jonka voi tehdä ihan mistä tykkää eikä sillä kellon ajallakaan niin väliä ole. Ja mikä parasta, kerrankin sellainen ruoka, jonka blogaanikin saa syödä kuumana, sen ehtii käyttää pihalla kuvattavana ja yhä siihen vaan vielä polttaa kielensä. 

Shakshuka minulle Jonnaa mukaellen

• 1 pienehkö tölkki säilöttyjä luumutomaatteja (Annan kaupasta)
• pieni palanen lämminsavulohta (menipä viimein loppuun sekin)
• 1 viipale kinkkua
• 2 kevätsipulia
• 1 pieni valkosipulinkynsi
• pieni loraus oliiviöljyä
• muutama hiutale kuivattua chiliä
• 1 tl sokeria
• suolaa ja pippuria
• 1 kananmuna
• puolikas avokado (eipä ehtinyt mennä pilalle!)
• baby-pinaattia

Silppusin sipulit ja kypsensin niitä miedolla lämmöllä oliiviöljyssä pannulla, jonka voi laittaa uuniin. Minä käytin pientä valurautapannua. Jollei sinulla ole uuniin sopivaa pannua, tee alku liedellä ja siirrä ainekset lopuksi uunivuokaan. Kun sipulit olivat laiskistuneet, mutteivat ruskistuneet, lisäsin mukaan tomaatit. Lyttäsin niitä vähän lastalla palasiksi. Lisäsin mukaan chilihiutaleita, pimentonia, sokeria, suolaa ja pippuria. Annoin kastikkeen kiehua noin viisitoista minuuttia. 

Lämmitin kastikkeen kiehuessa uunin 200 asteeseen ja valmistelin muut ruoan ainekset. Minulla oli hieman lohta ja kinkkua, mutta mukaan voi laittaa ihan mitä tykkää, vaikka makkaraa, eilisiä keitettyjä perunoita kuutioina, kikherneitä tai papuja. Leikkasin kinkkuviipaleet suikaleiksi, jotka käärin pieniksi rulliksi ja lohkoin kalapalan muutamaan suupalaan. Viipaloin avokadon puolikkaan ja otin pussista muutamia pinaatinlehtiä valmiiksi. 

Kun uuni oli kuuma ja kastike pannulla kiehunut kokoon jonkun verran, lisäsin mukaan toiselle reunalle kinkkurullat ja toiselle lohipalat. Keskelle pannua rikoin yhden kananmunan. Nostin pannun uuniin. Jos haluaa, että keltuainen on valuva, riittää noin 5 minuuttia, täysin kypsäksi keltuainen ehtii noin 10 minuutissa. Minun pannuni oli uunissa noin 8 minuuttia, unohduin juttelemaan siilille sen paviljongissa, kun vein sille ruokaa ja oman aamiaiseni keltuainen ehti hieman liian kypsäksi. 

Otin pannun uunista ja asetin ruoan pinnalle avokadoviipaleet ja pinaatinlehdet, pyöräytin vielä myllystä hieman pippuria. Minulla ei ollut mitään hyvää leipää (vieläkään) talossa, joten paahdoin vaaleaa leipää voinokareen kanssa pannulla ja ripautin viipaleille pimentonia. Leipä on kyllä tarpeen tässä ruoassa, sillä saa siivottua talteen jokaisen tipan mahtavaa tomaattikastiketta. Todella hyvää! Ja kuten sanottu, lämmintä ihan viimeiseen suupalaan. 

Mitähän elokuvia sitä tänään katsoisi? Taidan aloittaa tv-sarjalla Ylpeys ja ennakkoluulo, vaikka muistan sen vuorosanat ulkoa, tiedän aina mitä kukin tulee seuraavaksi sanomaan.