Perjantain päivällisen alkuruoaksi tein makeansuolaisia katkarapuja, joihin tavoittelin mantelimuruista kuorrutusta. Se jäi suureksi osaksi pannulle, mutta ainakin yritin. Kolme pulleaa katkarapua oli aivan passeli annos alkuruoaksi, kun pääruokana oli tukevaa beef wellingtonia.
Makeansuolaiset katkaravut kahdelle
- 6 suurta raakaa katkarapua
- 2 rkl hoisinkastiketta
- 50 g manteleita muruina
- suolaa ja pippuria
- limemehua
- pähkinäöljyä paistamiseen
- korianteria (unohdin)
- makeaa chilikastiketta dippaamiseen
Sulatin jäiset katkaravut ja kuorin ne, muistin myös poistaa suolen. Jätin ravut kuivahtamaan talouspaperin päälle lautaselle. Kun ne olivat kuivaneet, ripotin niille hieman suolaa ja pippuria ja puristin pienen tilkan limemehua. Kun oli aika paistaa ravut, kuumensin pannulla pähkinäöljyä, valitsin sen koska pullossa oli vain vähän, sain pullon tyhjäksi. Mikä muu kuumuutta hyvin kestävä öljy käy. Sivelin rapujen pinnalle hoisinkastiketta ja pyöritin niitä mantelimuruissa. Paistoin ravut nopeasti kummaltakin puolelta. Ikävä kyllä osa mantelimuruista ei pysynyt rapujsen pinnalla, mutta onneksi osa pysyi. Tästä lähtien pessimisti ja optimisti määritellään siten, onko mantelia enemmän pannulla vai ravuissa.
Dippasimme näitä napakoita rapuja makeaan, kaupallisen chilikastikkeeseen ja tämä setti aloitti aterian oikein hyvin. Pääruokana oli tosiaan beef wellingtonia ja jälkiruokana Delia Smithin suklaakohokas. Näin meillä syötiin isänpäivän päivällinen jo hieman etukäteen, sillä varsinaisena juhlapäivänä minä olin töissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti