Pikkuruinen juustokakku isänpäivään tai jouluun

Karpalo on siitä  mainio marja, että se sisältää paljon pektiiniä ja sen tähden tämä juustokakku ei tarvitse lainkaan liivatetta. Hyytymiseen tarvitaan vain karpalopyrettä, tuorejuustoa ja kermaa. Mikään kamalan tanakka kakku tästä ei tule, mutta se on minusta just hyvä niin. Vinkit tähän kakkuun noin niinkuin sinne päin otin tästä blogista. Puolitin aineksen suurinpiirtein ja tein kakun jokunen vuosi sitten Mastermarkilta saamaani söpöön pieneen Lékuén juustokakkuvuokaan. 

Pieni karpalojuustokakku

Pohja

• 100 g pikkuisia amarettikeksejä
• 2 rkl voita

Täyte

• 2 dl karpaloita
• 2 rkl sokeria
• 2 rkl vettä
• 4-5  kardemumman kokonaista siemenkotaa
• 200 g rasia maustamatonta Philadelphia-tuorejuustoa
• 1 dl tomusokeria
• 1 rkl marjalikööriä (minulla oli  just pikkutilkka lakkalikööriä)
• 1,5 dl kermaa

Tein ensin pohjan laittamalla keksejä Bamixin minileikkuriin niin paljon kuin siihen mahtui ja suurruutin ne atomeiksi. Lisäsin sitten vielä toisen setin siihen murujen päälle ja suurruutin nekin atomeiksi. Kaadoin myllyyn sulan voin ja sekoitin vielä koko homman tahmeaksi massaksi. Kaavin massan juustokakkuvuokaan. Se on sellainen, missä on keraaminen pohja ja korkea, kahdesta osasta muodostuva silikonireunus. Taputtelin voisen keksimurumassan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi ja nostin jääkaappiin jähmettymään. 

Sitten valmistin karpalopyreen. Kaadoin jäiset marjat pieneen kattilaan, lisäsin sinne veden, sokerin ja kardemummat. Keittelin seosta noin kymmenen minuuttia. Karpalot sitten sivumennen sanoa poksahtelevat iloisesti kuumentuessaan, joten kannattaa pitää kantta kattilan päällä, ellei erityisesti tykkää vielä toukokuussa huomata pieniä punaisia pilkkuja ympäri keittiötä. Näin joulun allahan sellaiset tietty ovat ihan paikallaan. Kun marjat olivat pohsahtaneet, kaavin koko seoksen tiheään siivilään ja puristin massaa nuolijalla siivilää vasten ja keräsin läpi tulevan sileän pyreen astiaan. Jäädytin seosksen ja laitoin siivilään jäänyt kuorimassa kompostiin. 

Seuraavana oli ohjelmassa tehdä täyte. Laitoin yleiskoneen tuorejuuston ja tomusokerin. Tuorejuuston neuvottiin ottamaan huoneenlämpöön hyvissä ajoin. Sekoitin sitten kakkuvatkaimella muutaman sekunnin seosta, että juusto notkistui ja tomusokeri sekoittui siihen kunnolla. Sitten lisäsin mukaan liköörin ja karpalopyreen ja sekoitin taas. Viimeiseksi lisäsin kerman ja annoin koneen vatkata seosta alhaisella nopeudella muutaman minuutin, kunnes massaan muodostui teräviä huippuja, kun vatkaimen nosti ylös. Ei mitään voin tanakkaa massaa, mutta kumminkin sellaista käänteisvetelää. 

Kaavin kauniin vaaleanpunaisen täytteen kylmettyneen keksipohjan päälle vuokaan ja tasoitin pintaa minkä nyt osasin. Laitoin kakun peitettynä kylmään jähmettymään, ohjeessa neuvottiin antamaan kakulle aikaa ainakin 6 tuntia, 12 olisi vielä parempi. Kolmen tunnin päästä en jaksanut odottaa enää sekuntiakaan ja minun oli pakko irrottaa silikonireunukset kakun ympäriltä. Kakku pysyi nätisti kasassa, hieman tasoittelin lastalla reunuksia. Pohjan leikkaaminen onnistui ihan hyvin ja viipale pysyi kuosissa. Pudottelin palasen päälle hieman karpaloita. Aika hyvä kakku, ei liian jämäkkä ja ennen kaikkea ei liian makea. Sopii isänpäivään tai jouluun ja miksei mihin päivään hyvänsä. Tykkäsimme!