Pannukakku perhepäivälliselle

Kohta seitsemän vuoden blogaaniuden aikana olen tutustunut mahtaviin ihmisiin. Sitä voi pitää melkoisena ihmeenä, sillä olen aina ollut sitä mieltä, että laadukkain seura on omani. Lähinnä siksi olen paras seuralaiseni, että voin olla rauhassa hiljaa, eikä minun tarvitse jakaa mitään. Niin vain näitten vuosien aikana olen päästänyt vähitellen irti yksityisyydestäni ja huomannut, ettei siinä ole käynyt kuinkaan! 

Nyt kun minulle tulee pulma ruokamaailmassa, minäpä otan ja kysyn neuvoa. Tai kun tarvitsen vinkkejä, kysyn ja muutamassa minuutissa olen saanut vinkkejä ja suosituksia. Eikä mitä tahansa vinkkejä tai neuvoja, vaan hyviä ja sopivia ihmisiltä, joihin luotan ja joista pidän. Ja toisinaan näköpiiriini putkahtaa uusia ihmisiä, eivätkä he enää ole uhka vaan mahdollisuus. Olen tästä henkilökohtaisesta muutoksesta iloinen ja onnellinen. Sen lisäksi olen oppinut paljon paremmaksi ruoanlaittajaksi ja ylipäätään keittiöihmiseksi. 

Juuri muutama päivä sitten sain hyviä ja toimivia vinkkejä ruoka-aiheissa ryhmässä. Olin luvannut tehdä pannukakun perhepäivälliselle ja mietin, että millaisiahan tutut (tai vieraammatkin, mutta samassa ryhmässä olevat) blogaanit ovat pitäneet hyvinä, elleivät parhaina. Hyvin nopeasti sain vinkkejä toimiviin pannukakkuihin ja ensimmäistä linkkiä klikatessani huomasin heti, että tämänhän minä olen lukenut aikaisemminkin ja minähän siellä olin ensimmäisenä  kommentoimassakin. Mutta en ollut kokeillut sitä kyseistä ohjetta aikaisemmin. 

Kun olin tekemässä pannukakkua, tarkistin jotain omista arkistoistani ja huomasin eron valmistustavassa. Taas kysyin neuvoa ja nopeasti sain varmistuksen asialle, joka minua askarrutti. Pannukakku valmistui ja se kävi kaupaksi oikein hyvin. Tällaisista asioita minä pidän ruokabloggaamisessa. Ihmisten halusta jakaa ajatuksiaan, kannustaa ja neuvoa, joskus kehuakin ja kannatella. Blogaani on valmis auttamaan, suosittelemaan ja hyvin harvoin missään ruokablogien kommentoinnissa (joka on tosin viime aikoina ylipäätään vähentynyt harmittavasti) tai muussa yhteydenpidossa on mukana mitään kahnauksia tai morkkaamista. 

Pannukakku Jonnan neuvoin ja Riikan vinkkaamana

• 9 dl  maitoa 
• 3 kananmunaa
• ripaus suolaa
• 1 rkl sokeria
• 4,5 dl vehnäjauhoja
• reilusti voita
• pinnalle sokeria
• koristeluun tomusokeria ja marjoja

Vatkaa kananmunat kevyesti ja lisää maito, suola ja sokeri. Sekoita mukaan jauhot ja jätä taikina ässehtimään ainakin tunniksi. Tänä aikana jauhot turpoavat, se on avain kuohkeaan pannukakkuun. Kun on aika paistaa pannari, kuumenna uuni 240 asteeseen ja laita pelti uuniin kuumenemaan mukana. Ohje on 60 senttisen uunin syvälle pellille sopiva, jos teet pannukakun pienemmällä pellillä, tai uunivuoassa, pienennä taikinaa. 

Kun uuni on kuuma, ota pelti pois uunista ja lisää sille suuri kimpale voita (tämä on sitten kunkin asia, mikä on suuri, minä laitoin noin 50 g). Laita pelti takaisin uuniin ja vahdi voin sulamista. Kun voin kuohu on asettunut ja voi alkaa jo hieman ruskistua, nosta pelti taas pois uunista ja kallistele peltiä niin, että voi leviää koko pellille, reunoille myös. Kaada pannukakkutaikina pellille ja laita pelti uuniin keskitasolle. Taikina alkaa pian kuplia ja siihen nousee kukkuloita. Avaa luukkua ja pistele kukkulat puhki, etteivät niiden huiput pala. Paista pannukakkua noin puoli tuntia, kunnes se on kauttaaltaan kauniin värinen ja kypsä. Käännä pelti, jos uunisi ei paista aivan tasaisesti, kuten meillä. 

Ripottele valmiin, kuuman pannukakun päälle hieman sokeria ja leikkaa kakku palasiksi. Riittävä voimäärä takaa sen, ettei pannukakku tartu peltiin. Jos olet vellihousu, voit käyttää leivinpaperia. 

Minä laitoin tarjolle marjoja ja sirottelin vielä päälle tomusokeria ja pyöräytin vegaanista vaniljajäätelöä (joka oli muuten tosi hyvää). Hämmästyttävän monta palaa nuorukaiset jaksoivat syödä, vaikka lohta ja perunamuusiakin meni kunnioitettavat määrät. Jonnan äidin bravuuripannukakku oli erittäin hyvää, liitän postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pannukakut ja vohvelit-välilehdelle muitten pannaripostausten joukkoon. 

Ja mitä minä sitten vielä halusin tietää kesken taikinanteon? No sitä, etteikö tässä ohjeessa ole ollenkaan leivinjauhetta. Aikaisemmin käyttämissäni on ollut, mutta tässä ei ollut, eikä pitänytkään olla ja pannukakusta tuli just täydellinen.