Tänään oli toiseksi viimeinen päivä tämän vuoden Tour de Francessa. Meidän kahdeksas Ranska-haasteemmekin siis veteli viimeisiään. Tarkoitus oli grillata hieman kanaa päivälliselle ja etsin sille lisäkettä. Tai oikeammin en ehtinyt edes etsiä, kun osuin Hellan ja viinilasin välissä-blogin postaukseen toukokuisesta tomaattisalaatista. Sen vielä luvattiin olevan ranskalaista, joten mikä sen parempaa?
Ranskalainen tomaattisalaatti kahdelle
- 2 suurta tomaattia
- 2 pientä salottisipulia
- 1 tl Dijon-sinappia
- iso loraus oliiviöljyä
- 1 tl cavaetikkaa (oma lisäykseni)
- suolaa ja pippuria
- persiljaa ja basilikaa
Poista tomaateista kova keskusta omenaporalla ja leikkaa tomaatit viipaleiksi. Asettele viipaleet tarjoiluastialle. Silppua sipulit pieneksi ja sekoita etikka, öljy, sinappi ja sipulisilppu keskenään. Mausta suolalla ja pippurilla. Ripottele kastike tomaattiviipaleille ja jos sinulla on aikaa, laita astia vielä jääkaappiin, etenkin helteellä tälle tekee hyvää olla kylmää. Juuri ennen tarjoilua sommittele päälle vielä paljon persiljaa. Minulla ei ollut kovin paljon persiljaa tarjolla, joten laitoin myös reippaasti basilikaa. Oli oikein soppeli lisäke grillatulle kanalle, vartaissa oli halloumia ja sitruunapaloja mukana.
Tour de Francen toiseksi viimeinen etappi oli henkilökohtainen aika-ajo. Eilisen pitkän vuorietapin jälkeen tilanne oli se, että Geraint Thomas oli edelleen johdossa, Tom Dumoulin oli toisena ja Chris Froome "vasta" neljäntenä. Saatoin olla tyytyväinen tähän tänään, kun ehdin myös katsoa aika-ajoa päivällispuuhien lomassa. Sepä olikin jännittävä aivan viime hetkeensä asti. Minä olen oikein iloinen, että etapin voittajaksi itsensä ajoi Tom Dumoilin. Toiseksi tuli Chris Froome. Ajanotossa oli jotain epäselvyyksiä jossain vaiheessa, mutta lopputulos miellyttää minua. Geraint Thomas leivotaan huomenna kokonaiskilpailun voittajaksi, mikäli hän vain pääsee maaliin. Tom Dumoulin tullee toiseksi ja voin kestää sen mainiosti, että Chris Froome nousee kolmannelle palkintopallille. Tänäänkin hänelle buuattiin radan varressa, se on minusta oikein tympeää, enkä itse koskaan buuaisi kenellekään, jos etapin varteen pääsisin. Ja ehkäpä pääsenkin ensi vuonna, kun Tour de Francea taas ajetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti