Vähien raaka-aineiden pasta

Vaikka meillä on välineiden puolesta oikein hyvä keittiö täällä Barrassa, ei täällä ole mitään ruokatarvikkeita edellisten asukkaiden jättämänä. Niinpä tein tänään hyvin vähien raaka-aineiden pastan päivälliseksi. Nyt ei kikkailtu mausteilla eikä fiineillä aineksilla. Olisin ostanut purkin kermaa kastikkeeseen, mutten löytänyt Inter Marchesta, löytyi vain sellaista, mikä oli ilmeisesti sokeroitua.

Tonnikalapasta 

• 500 g kaikkein halvinta pastaa
• 1 iso tölkki tonnikalaa vedessä
• oliiviöljyä
• 1 sipuli
• 3 luumutomaattia
• 3 rkl tomaattipyrettä
• loraus valkoviiniä
• suolaa ja pippuria
• kuivattua tomaattimurua (ruokakaupan maustehyllyn tuote, tuttu viime reissulta)
• sitruunamehua
• basilikaa
• persiljaa
• parmesaania

Silppusin sipulin ja leikkasin tomaatit kuutioiksi. Antti aukaisi tonnikalapurkin, vähän minua epäilytti millaista niin halpa purkkikala on. Ihan ok se oli. Laitoin pastaveden kiehumaan, suolasin veden tanakasti. Kuumensin pannulla lorauksen oliiviöljyä ja lisäsin sinne sipulisilpun, jota kuullottelin hetkisen. Sitten lisäsin tomaattikuutiot pannulle ja pikkuisen tomaattipyrettä. Annoin kastikepohjan kypsyä vähän aikaa. Kun pastavesi kiehui, kippasin kattilaan pastat kypsymään. 

Kun pasta oli melkein kypsää, haarukoin tonnikalaa tomaattien ja sipulin seuraksi pannulle ja lorautin mukaan hieman ruokajuomaksi avatusta viinipullosta. Sekoittelin ja maustoin suolalla, pippurilla ja kuivatuilla tomaattimuruilla.

Kaadoin kypsän pastan lävikköön ja siitä laakeaan tarjoiluastiaan ja pannulta kastikkeentapaisen pastan päälle. Sekoittelin ja ripottelin päälle runsaasti basilikaa, persiljaa ja parmesaania ja viimeistelin tämän taidonnäytteen sitruunamehutilkalla. Kyllä sitä söi. Koko setin ainekset maksoivat noin 3 euroa ja patonki maksoi 50 senttiä. Tästä jäi vielä huomiselle lounaskin, joten nyt tuli edulliseksi.

Tänään oli aamulla hyvä sää, kävimme rannalla kävelemässä muutaman kilometrin lenkin. Nyt ei tullut sadetta niskaan, joten pääsimme aallonmurtajan päähän asti ja hyvän matkaa puisia rantakäytäviä auringonpaisteesta ja lempeästi tuulesta nauttien. Lempibaarimme ei ollut auki, mutta ehkä se huomenna on, jos sää on hyvä.

Tänäänkin kyllä satoi, mutta sillä aikaa, kun olimme autoillen viime vuodelta tutussa Caramulo-museossa. Siellä oli edelleen sama Star Wars-näyttely ja paljon pikkuautoja ja vanhoja autoja, mutta Picasso oli lainassa jossain toisessa museossa. Museossa ei tainnut olla muita asiakkaita meidän lisäksemme ja vieraskirjaankin oli edellinen merkintä tullut 4.11. Työntekijöitä, rouvia toppatakeissa oli ainakin neljä.

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Poissa kotoa-välilehdelle, jonne kerään reissuaiheisia postauksia maittain aakkostettuina.