Oudoissa fiiliksissä

Niin kuin sillä olisi  jotain väliä

Tänä keväänä olisi ollut jo kymmenes kerta, kun CampaKeittiö sukeltaisi vuotuiseen kolmeosaiseen ruokahaasteeseen, ensin toukokuussa Italian, heinäkuussa Ranskan ja elo-syyskuussa Espanjan ruokien pariin. Nyt on jo käynyt ilmi, ettei ruokahaasteen Italia-osuuden innoittajaa, Giro d'Italiaa ajeta. Se on tällä hetkellä postponed-tilassa, mutta olen satavarma, että se vain jää ajamatta, mitään muuta ajankohtaa vuodessa ei näin suurelle kisalle ole, ei tule eikä tilata. Kaikki kevään klassikot on jo peruttu. Tour de Francen toteutuminen ei myöskään ole mitenkään varmaa. Ennemminkin arvioisin, että olisi ihme, jos se ajettaisiin. La Vueltasta ei uskalla myöskään sanoa yhtään mitään.

Niinpä olen tullut siihen tulokseen, etten tänä vuonna toteuta ruokahaastetta lainkaan, en vaikka tilanne muuttuisi nopeastikin siihen suuntaan, että maailma toipuisi ja elämä palaisi tuttuihin uomiin. Ensi vuonna CampaSimpukka täyttää 10 vuotta ja yhden välivuoden vuoksi myös ruokahaaste toteutuu silloin toivottavasti kymmenennen kerran. 

Viime päivinä on ollut kyllä mielessä monta kertaa, miten hurjasti maailma tuntuu nyt pyörivän. Se mitä luulimme eilen on vaihtunut toiseksi arvailuksi tänään ja huomenna ne molemmat voivat olla jo täysin irrelevanttia. Asioiden tärkeysjärjestys vaihtuu ja muuttuu niin nopeasti, että melkein pelottaa aamuisin avata uutishanat. 

Pysytään terveinä ja järkevinä, ajatellaan muutakin kuin omaa napaa, mutta sitäkin tarpeeksi, ei uhrauduta, muttei olla jästipäitäkään. Jos sairastutaan, sairastetaan ja parannutaan.  Kyllä tämä tästä ja niin pois päin. Ehkäpä maailmasta tulee pikkuisen parempi, jotain turhanaikaista loppuu kokonaan ja hyviä seurauksia tulee pitemmällä tähtäimellä.