Tänään on CampaSimpukan kymmenennen kolmiosaisen ruokahaasten ensimmäinen päivä. Koko haastettahan ei pitänyt tänä vuonna tulla, koska korona, mutta muutin minkä päätin ja aloitan sittenkin. Jo keväällä UCI (Union Cycliste Internationale) julkaisi mulkatun kisakalenterin sillä olettamalla, että korona hiipuu ja kisakausi saadaan kuin saadaankin käyntiin ja vietyä läpi. Minä olen melko optimistinen ihminen, mutta tuolloin ajattelin, että ei pojat, ei tämä tule onnistumaan. Kaikki kauden tärkeät (ja vissiin vähemmän tärkeätkin) on tungettu muutamaan kuukauteen, osittain päällekkäinkin. Tämän vuoden La Vuelta alkaa jo monta päivää ennen kuin Giro d'Italia loppuu. Useita yhden tai muutaman päivän kisoja on jo ajettu parina viime viikkona. Joten ehkä tämä tästä, ainakin alkuun.
Aloin ajatella elokuun lopun lähestyessä, että jos kerran ammattipyöräilyn kisakalenteri viedään läpi, niin kenen luvalla minä täällä velttoilisin haasteestani. Ei ole enää mitään työperäisiä luistelun mahdollistavia tekosyitäkään. Niinpä päätin tehdä parhaani ja katsoa sitten mihin se riittää, kuten Marja-Liisakin aikoinaan. Jos alkaa ylämäessä lipsua, vaadin havuja, perkele!
Tour de France alkaa tänään Nizzasta ja sinne ensimmäinen etappi päättyykin. Muutenkin kisan alku käydään Nizzan ympäristössä kolmen ensimmäisen etapin osalta. En muista enää miten kisan piti alunperin alkaa, olisiko tässä joku muutos alkuperäiseen reittiin? Muistaakseni tänä vuonna ei pitänytkään olla aloitusta jostain muusta maasta, mutta muistinihan on tunnetusti +-3 minuuttia, mikä tavallisesti riittää oikein hyvin.
Mukana on tarpeeksi suosikkejani, kiitos vaan organisaatiolle, hyvin huomaavaista. Kuten Instassa pika-analysoin kisan Annalle, enää ei itketä Alberton perään, vaan voittajaksi toivon tietysti Nairo Quintanaa. Luulen silti, ettei niin käy, vaan viime vuoden komeetat Tadej Pogacar tai Primoz Roglic saattavat näyttää muille miten ajoja ajetaan. Chris Froome ei osallistu tähän kisaan, hänen kunnon ajoituksensa ei ole osunut kohdilleen ja vasta Vueltassa näemme mihin hänestä tänä vuonna on. Peter Sagan on mukana, sehän on selvää, ei minulle muuten kisa maistuisikaan. Vanhoja suosikkejani on vielä mukana, Alejandro Valverde ja Andre Greipel, mutta heillä taitaa olla jo jäähdyttelyvaihe menossa.
Tässä kuvassa elokuulta 2017 Albertolla ei ole kypärää päässään siksi, että tämä on otettu ennen starttia, mutta olisi se saanut jo silloinkin olla. |
Olen nyt muutaman päivän etsinyt ranskalaisia ruokaohjeita kokeiltavaksi ja onpa se ollut vaikeaa. Yhdeksällä edellisellä kerralla olen kokeillut aika monia periranskalaisia ruokalajeja, monenmoisella onnistumisen tasolla ja usein erittäin kevyellä ranskalaisuudella. Joitakin juttuja en ole vieläkään uskaltautunut kokeilemaan tai joihinkin on vaikea saada raaka-aineita, etenkin mitä tulee juustoihin. Jos kyseessä on ulkojuusto, en ole siitä niin pahoillani. Voi siis olla, että jossain määrin tulen menemään revisited-linjalla, ainahan sitä voi itseään toistaa, eikö me muutenkin tehdä niin kaiken aikaa?
Elikkäs, tilanne on niinku se, että tästä se lähtee ku kuppa Töölöstä kunhan päivän etappi polkaistaan käyntiin ja saan päätettyä (ettei jää viimetippaan) mitä ranskalaista ruokaa CampaKeittiössä tänään valmistetaan ja syödään! Palataan illalla astiastolle, jookostakookosta! Juu ei kookosta, siitä en tykkää.
Edit: Kesän CampaReissuista kertominen jää nyt vähän sivuraiteelle, mutta olemme käyneet paljon museokorttikohteissa, minulla meni rikki 200 käyntiä ja Antilla on kohta 300 kasassa. Päivän kirkkoja on kertynyt ja olemme tehneet ruokaa retkioloissa. Olemme olleet tutuilla ja uusilla leirialueilla, mutta puskassa olemme olleet vasta kerran. Vähän on haikea mieli, kun suunnitelluista ulkomaanmatkoista CampaAdrialla ei tänä vuonna tullut mitään, mutta toisaalta kotimaa on aivan tupaten täynnä kaikkea kiinnostavaa, ei mitenkään kehtaa valittaa!
Edit: Kesän CampaReissuista kertominen jää nyt vähän sivuraiteelle, mutta olemme käyneet paljon museokorttikohteissa, minulla meni rikki 200 käyntiä ja Antilla on kohta 300 kasassa. Päivän kirkkoja on kertynyt ja olemme tehneet ruokaa retkioloissa. Olemme olleet tutuilla ja uusilla leirialueilla, mutta puskassa olemme olleet vasta kerran. Vähän on haikea mieli, kun suunnitelluista ulkomaanmatkoista CampaAdrialla ei tänä vuonna tullut mitään, mutta toisaalta kotimaa on aivan tupaten täynnä kaikkea kiinnostavaa, ei mitenkään kehtaa valittaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti