keskiviikko 28. lokakuuta 2020

Espanjalaiset kanarullat

Tänään tein meille pikaisesti ruokaa kotiintulohössötysten lomassa. Ohjeen otin täältä ja tein lähes kuten siinä. 

Kinkku-juustotäytteiset kanarullat

  • broilerin rintafile/ruokailija
  • yhtä monta viipaletta serranonkinkkua kuin fileitäkin on
  • pitkulaiset palat manchegojuustoa (yksi/file)
  • viikunahilloketta
  • pippuria
  • voita ja öljyä paistamiseen
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Nuiji rintafileitä hieman litteämmiksi, mausta pippurilla ja sijoita jokaiselle viipale serranonkinkkua. Levitä lusikallinen viikunahilloketta (tai jotain muuta mieluista hilloketta, alkuperäisohjeessa käytettiin aprikoosihilloketta) kinkun päälle ja sijoita fileelle hieman vinottain tikkumaiseen muotoon leikattu pala manchegojuustoa. Kääri file rullalle ja sido rulla kahdella pätkällä paistinarua. 

Alkuperäisohjeessa rullat leivittettiin kananmunalla ja paahdetuilla leipämuruilla, mutta minä jätin sen vaiheen väliin. Ohjeessa ei myöskään puhuttu rullan sitomisesta, mutta minusta se oli viisasta, että täytteet pysyvät paremmin mukana

Kuumenna pannulla loraus oliiviöljyä ja nokare voita. Kun pannu on kuuma, nosta kanarullat pannulle ja paistele niitä joka puolelta sen verran, että ne saavat kauniin paastopinnan. Nosta sitten rullat uunin kestävään vuokaan, voit jo tässä vaiheessa leikata paistinarut poikki ja irrottaa ne, etteivät ne vain päädy lautasille asti. Loppukypsennä uunissa noin 15-20 minuuttia, kunnes rullan sisälämpö on vähintään 75 astetta. 

Jos olet viitseliäs, saa pannulta helposti kastikkeen, kun sille lorauttaa hieman vaikkapa sherryä ja kuumentaa sitä ja raaputtaa pannulta makuaineet sherryyn. Sitten vähän kermaa ja kokoonkeittämistä ja lopuksi mukaan vielä lusikallinen sitä hilloketta, jota on kanarullissakin. Minä en viitsinyt nyt, vaan söimme mehevät kanarullat valmiina ostetun perunatortillan, aiolin ja yksinkertaisen salaatin kanssa. 


La Vuelta se vaan jatkuu, keskeyttäneitä on aika paljon, esimerkiksi Tom Dumoulin. Tänään ajettin siellä päin missä minä olen kävellyt caminollani. Tai oikeastaan hieman siellä juuri lintsasin. Etappi kulki kauniiden viinitarhojen halki ja lopussa oli rankka nousu. Iloksemme etapin voitti Primoz Roglic ja hän sai supistettua eroa kokonaiskilpailua johtavaan Richard Carapaziin. Roglic nousi nyt siis toiseksi kokonaiskilpailussa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti