Perhepäivällisiä on ollut viime aikoina harvemmin, mutta eilen meillä oli sellaiset. Ruokatoive oli otettu vastaan jo viikkoa aikaisemmin ja jälkiruoankin päätin jo hyvissä ajoin. Vaihdoin pöytäliinan ja robotti-imuri pyöri jaloissani varpaitani kutitellen, kun valmistelin ateriaa. Pääruokana olleesta lohilasagnesta ja sievästä salaatista en tullut ottaneeksi kuvia, mikä on harmi, sillä sain lohilasagnen onnistumaan aika mukavasti ja salaatti oli, kuten sanottu, hyvin sievä. Mutta jälkiruoasta otin hätäisen kuvan, joten siitä kirjoitan pienen ohjeenkin, vaikka se on kyllä niin yksinkertainen juttu, ettei se edes ohjetta tarvitsisi.
Eton mess viidelle
- 4 suurta marenkia (jäivät tältä pavlova-päivältä)
- 2 dl kermaa
- tuoreita vadelmia, pensasmustikoita ja karhunvatukoita
- 5 täytekeksiä
- juoksevaa hunajaa
Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi ja riko marengit. Jaa vuoronperään annosastioihin rikottua marenkia, kermavaahtoa ja marjoja. Tökkää keksi kuhunkin annokseen ja ripottele päälle loput marenkipalat ihan muruiksi hierottuna. Lurittele pinnalle pikkuisen juoksevaa hunajaa, sitä ei näy kuvassa, sillä lisäsin sen viime tipassa, kun melkein olimme jo maistamssa. Tuli muuten käytettyä ensimmäisen kerran noita laseja, jotka olen ostanut vähintään viisi vuotta sitten, ehkä jotain tekemättä jäänyttä drinkkiä varten. Soveltuivat hyvin jälkiruoan tarjoiluun, niistä oli helppo lusikoida, vaikka lasissa on korkea jalka.
Viikko on mennyt aika vähin elokuvin. Teimme valmiiksi suurenpuoleisen palapelin, jossa oli 99 polkupyöräkuvaa, nyt olemme muutaman päivän ihailleet kuvaa ja tänään se puretaan takaisin laatikkoonsa. Nyt eivät niskat ole enää jumissa, joten mietin jo mikä olisi seuraava palapeliprojekti.
Keskiviikkona olimme juhlavissa tunnelmissa, kun maailman tunnetuin kiukkupetteri lähti vapaille. Ei tule ikävä. Hyviä golffeja vaan. Sain muuten tuon figuurin työkavereilta toissavuonna pikkujoululahjaksi. Minulle jäi hieman arvoitukseksi, mikä siinä oli ajatuksena. Toivoin, että se oli vain arvonnan tulos. 😬 Tuossa ei ole miniatyyriaurinkopaneelia, eikä mikään osa heilu, joten se ei sovi solarellun ja solarpaavinkaan seuraan. Mutta solarnapoleonin kanssa sillä voisi olla juteltavaa.
Elokuvia emme ehtineet katsoa kuin kolme tällä viikolla, käytin hyväksemme Areenan tarjontaa. Ensin katsoimme saksalaisen elokuvan vuodelta 2017, Valkoiset yöt (Helle Nächte). Sen lyhyessä kuvailussa kerrottiin kyse olevan miehen ja tämän teini-ikäisen pojan matkasta Norjaan isoisän kuoleman jälkeen. Sellainen se olikin. Voi miten hienoissa maisemissa tapahtunut ja tiukoissa raameissa pysynyt muutaman ihmisen draamaelokuva. Vaikka luonnolla oli niin suuri osuus ja elokuvassa leijui koko ajan pienoinen onnettomuuden tai eksymisen mahdollisuus, se oli silti enemmän isän ja pojan välisen suhteen tarina. Oli muuten hauska hoksata sinänsä nimettömäksi jäänyt Skibottenin leirialue, jolla yövyimme samana kesänä, kuin tämä elokuva kuvattiin. Ajoimme siitä ohitse myös toissakesänä, mutta silloin ei ollut yöpymisen tarvetta. Pidin elokuvassa siitä, että vaikka se oli maisemallinen matkailumainos, se ei kuljettanut isää ja poikaa varsinaisilla nähtävyyksillä, vaan he pysähtyivät autioille rannoille telttailemaan tai katsomaan palavaa taloa yksinäisellä paikalla. Ei liikaa selittelyä, lopetuskin oli lähes kaurismäkeläinen. Suosittelen, nyt vielä viikon verran katsottavissa Areenassa.
Eilen katsoimme ensin ranskalaisen elokuvan Réparer des Vivants (Niin kauan kuin sydän lyö) vuodelta 2016. Sitä kuvailtiin koskettavaksi ja koukuttavaksi draamaksi auto-onnettomuuteen joutuvasta Simonista ja mitä sitten tapahtuu. No, mitenkähän tätä nyt spoilaamatta liikaa kuvailisi? En tuota koukuttavuutta kyllä liittäisi tähän elokuvaan. Sillä oli hetkensä, kauniita takautumia, tuokioita Simonin elämästä. Puolivälissä elokuva vaihtoi näkökulmaa kokonaan, ikäänkuin kyse olisi ollut täysin toisesta elokuvasta, mutta kyllä ne kudelmat yhteen liitettiin. Hyviä näyttelijöitä, mutta liikaa lääketieteellisiä lähikuvia, en koskaan ole tykännyt katsoa sairaalasarjoissakaan leikkauskohtauksia. Meillä on niihin liian suuri telkkari, yksityiskohdat eivät peity yhden kämmenen taakse. Tämäkin on vielä tällä erää Areenassa muutamia päiviä katsottavissa. On aina kiva katsoa elokuvia, joissa puhutaan jotain muuta kuin englantia ja erityisesti pidin funikulaarikohtauksesta!
Illan toisena elokuvana oli niin ikään Areenassa toistaiseksi katsottavissa oleva The Sense of an Ending (Kuin jokin päättyisi) vuodelta 2017. Se perustuu minulle tuntemattoman Julian Barnesin samannimiseen pienoisromaaniin. Lunttasin, että Barnes kirjoittaa salapoliisiromaaneja nimellä Dan Cavanagh, en taida tuntea niitäkään. Elokuvan on ohjannut Ritesh Batra ja pääosassa on loistava Jim Broadbendt, iki-ihana Bridget Jonesin isipappa. Tämä oli jollainen lailla hyvin miellyttävä elokuvakokemus, ei heiluvia kameroita, paljon puhetta ja tapahtumien palapeliä. Nuoruuden julmuutta ja iän myötä väistämättä eteen tulevia peiliinkatsomisen hetkiä. Vahva suositus!
Kirjaan tähän itselleni muistilapuksi mitä elokuvia olemme katsoneet
kotoisten elokuvafestivaaliemme aikana.
Jackie Brown 1997
Contratiempo (Näkymätön vieras) 2016
Interstellar 2014
Inside Llewyn Davies 2013
Fargo 1996
Four Weddings and A Funeral (Neljät häät ja yhden hautajaiset) 1994
Bridget Jones's Diary (Bridget Jones – elämäni sinkkuna) 2001
Ou Brother, Where Art Thou? (Voi veljet, missä lienet?) 2000
Before Sunrise (Rakkautta ennen aamua) 1995
Before Sunset (Rakkautta ennen auringonlaskua) 2004
Before Midnight (Rakkautta ennen keskiyötä) 2013
The Full Monty (Housut pois) 1997
Amélie 2001
A Serious Man 2009
Inglorious Basterds (Kunniattomat paskiaiset) 2009
Juice 2018
Truman Show 1998
Lost in Translation 2003
Stripes (Natsat) 1981
Arizona Baby/Raising Arizona 1987
The Queen 2006
Bagdad Cafe 1987
Wild at Heart (jäi kesken, oli niin omituinen) (Villi sydän) 1990
Out of Sight (Mieletön juttu) 1998
Notting Hill 1999
High Fidelity (Uskollinen äänentoisto) 2000
Love Actually (Rakkautta vain) 2003
Mestari Cheng 2019
Monty Python's Life of Brian (Brianin elämä) 1979
I served The King of England 2006
Tlmocník (Tulkki) 2018
Tmavomodry svét (Pilviin piirretty) 2001
Sangarid (Loikkarit) 2017
Little Miss Sunshine 2006
Jalla! Jalla! 2000
The Fifth Element (The Fifth Element – puuttuva tekijä) 1997
The Shining (Hohto) 1980
One Flew Over the Cucoo's Nest (Yksi lensi yli käenpesän) 1975
Amadeus 1984
Easy Rider (Easy Rider – matkalla) 1969
Valmont 1989
Dangerous Liaisons (Valheet ja viettelijät) 1988
Les saveurs du palais (Haute Cuisine – Mestari keitiössä) 2012
Falling in Love (Rakastutaan)1984
About Schmidt 2002
U-Turn (U-käännös helvettiin) 1997
Kill Bill: Volume 1 2003
Kill Bill: Volume 2 2004
Thelma&Louise (Thelma ja Louise) 1991
Top Gun 1986
Trois Couleurs: Bleu (Kolme väriä:Sininen) 1993
Trois Couleurs: Blanc (Kolme väriä :Valkoinen) 1994
Trois Couleurs: Rouge (Kolme väriä :Punainen) 1994
Battle of Britain (Taistelu Britanniasta) 1969
Reservoir Dogs 1992
Kolja 1996
Helle Nächte (Valkoiset yöt) 2017
Réparer des Vivants (Niin kauan kuin sydän lyö) 2016
The Sense of an Ending (Kuin jokin päättyisi) 2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti