Viikko alkaa taas kallistua lopuilleen, olen ollut hieman viikkopöllönä, välillä etukenossa, välillä takakenossa, mutta nyt tiedän, että on torstai. Lumitöitä on tullut tehtyä, pikkuinen lumilinkomme on haukannut välillä suojalunta, välillä kuivaa pakkaslunta ja valmistaudumme viikonlopun pihabongaukseen pitämällä ruokintapaikat kunnossa.
Itseämme olemme ruokkineet tähdenlennoilla ja pienillä salaateilla, joista eilen vuorossa oli kirpeä tapaus.
Veriappelsiinilla marinoitu mozzarella salaatissa
- pari kourallista erilaisia salaatinlehtiä
- 1 tiilenpunainen kumatotomaatti
- 2 pientä veriappelsiinia
- 1 pallo buffalomozzarellaa
- tuoretta basilikaa
- oliiviöljyä
- pippuria
Leikkasin veriappelsiineista kuoret ja puristin kuorenpaloista mehut talteen, hedelmät leikkasin viipaleisiin. Nämä olivat niin pieniä appelsiineja, etten viitsinyt alkaa fileoida niitä. Leikkasin tomaatin viipaleisiin ja levitin lautaselle salaatinlehtiä. Viipaloin mozzarellan ja kaadoin sen päälle punertavaa veriappelsiinimehua, kääntelin viipaleita, että ne saivat mehua joka puolelleen. Nostelin appelsiini-, tomaatti- ja mozzarellaviipaleet salaatinlehtien päälle. Sekoitin loppuun mehuun hieman oliiviöljyä ja pippuria ja kaadoin kastikkeen salaatin päälle. Nappasin mukaan muutaman basilikanlehden.
Elokuvien kavalkaadi jatkui eilen vuosituhannen vaihteen massiviisella Magnolialla. Se sai ensi-iltansa USA:ssa joulun alla 1999 ja meillä alkuvuonna 2000. Olemme melko varmoja, ettemme käyneet silloin katsomassa elokuvaa teatterissa, poikaset olivat pieniä silloin, meillä oli vuorotyö ja yli kolmen tunnin elokuva teatterissa olisi ollut liian pitkä ajankäytöllisesti. Niinpä olemme ostaneet sen DVD:nä (milloin mahtoi ilmestyä siinä formaatissa, liekö edes samana vuonna?) ja katsoneet jossain sopivassa vaiheessa kotona. Voi olla, että minä olen nukahtanut kesken.
Jotkut elokuvat jäävät mieleen hyvin, jotkut eivät. Magnolia oli meille kummallekin sellainen, ettei se ollut jäänyt mieliin oikein mitenkään. Kumpikin muisti jotain, Antti erään katolta putoamisen ja minä sammakot, mutta emme osanneet sanoa mihin kohtaan ne liittyvät, vai liittyvätkö sittenkään lainkaan. Olimme jo jonain aikaisempana iltana tässä kuussa tarttumassa Magnoliaan, mutta kun huomasimme sen massiivisen pituuden, laitoimme sen takaisin katsottavien pinoon. Sanoimme melkein yhteen ääneen, että ei sentään, ei jaksa. Eilen aloitimme sen tarkoituksella aikaisin, heti päivällisen jälkeen ja se oli hyvä ratkaisu. Minä iltaunisena en kärsinyt ollenkaan, vaan katsoin elokuvan silmät apposen auki koko kolmen tunnin ja kahdeksan minuutin ajan.
Nyt oli kyllä toden totta aika tehnyt elokuvalle hyvää! Joistakin elokuvista on aikoinaan pitänyt, koska täytyy pitää. Myöhemmin huomaa, että tämähän on oikeasti aika tuubaa. Sitten on näitä elokuvia, joitten päälle ei ole aikoinaan ymmärtänyt, tai muuten vain eivät ole jääneet mieleen ja juuri sellainen on Magnolia, aivan mahtava, loistava. Kuuntelimme sen soundtrackin jo viime viikolla palapeliä kootessamme ja sekin on hieno. Luin äsken muutamia arvosteluita elokuvasta sen ilmestymisen aikaan ja voin kuvitella, että olen itse ollut silloin sitä mieltä, että liika on liikaa ja nyrpistellyt elokuvan yltäkylläisyydelle. Nyt olen ihan myyty. Oli hienoa muistaa väärin ja olla väärässä. Sinänsä hieno juttu, ettemme olleet kierrättäneet Magnoliaa kotoisasta kokoelmastamme, vaikka emme muka pitäneet siitä.
Minun lempihahmoni elokuvassa oli sympaattinen, vähän tunari poliisi ja onhan se hienoa, että voin lämpimästi kehua myös Tom Cruisen suoritusta, se on jo paljon. Hän on tässä elokuvassa vähän liiankin ajankohtainen, puistattavan ajankohtainen itseasiassa.
Yksi elokuva oli unohtunut listastamme, katsoimme sen tammikuun alussa. Se oli silloin Areenassa nähtävillä ollut ranskalainen Sage Femme (Rakkaudella Béatrice) vuodelta 2017. Aika pian sen jälkeen katsoimme Haute Cuisinen, jossa on sama pääosan esittäjä, Catherine Frot. Toisena tähtenä elokuvassa on Catherine Deneuve. Olen aina pitänyt ranskalaisista elokuvista, niissä on usein jollain lailla hieno vire, ihmisyys ja hyvät tavat, mutta toisaalta eurooppalaista brutaaliutta, joka on erilaista kuin amerikkalainen brutaalius.
Tässä elokuvassa, jonka englanninkielinen nimi on Midwife, pääosaa esittää viisikymppinen kätilö, joka tekee paljon töitä ja asuu vähemmän hienossa lähiössä. Vapaa-aikanaan hän puuhastelee puutarhapalstallaan ja tapaa toisinaan lääketieteellisessä opiskelevaa poikaansa. Eräänä päivänä hänen puhelinvastaajassaan on viesti menneisyydestä, hänen edesmenneen isänsä entiseltä naisystävältä (tai vaimolta, en muista tarkasti) ja siitä alkaa rosoinen tarina taaksejääneen elämän kohtaamisesta enemmän tai vähemmän vastahakoisesti. Kumpikin Catherine tekee hienon roolityön ja mukana olevat miehet ovat myös erittäin todentuntuisia, rekkakuski ja lääkiksen drop out, joka tahtookin kätilöksi äitinsä tapaan. Tällaiset elokuvat, joitten tarina mahtuisi kyllä puoleen tuntiin, tekevät niin iloisiksi kestäessään kuitenkin melkein kaksi tuntia.
Anekdoottina lisättäköön tieto, että elokuvan alun synnytyskohtaukset kuvattiin Belgiassa, sillä Ranskan lait eivät anna myöten kuvata alle kolmen kuukauden ikäisiä vauvoja elokuviin. Tai ehkä ainakaan suoranaista synnytystä? En ollut sellaista tiennyt, luin sen imdb:stä.
Kirjaan tähän itselleni muistilapuksi mitä elokuvia olemme katsoneet
kotoisten elokuvafestivaaliemme aikana.
Jackie Brown 1997
Contratiempo (Näkymätön vieras) 2016
Interstellar 2014
Inside Llewyn Davies 2013
Fargo 1996
Four Weddings and A Funeral (Neljät häät ja yhden hautajaiset) 1994
Bridget Jones's Diary (Bridget Jones – elämäni sinkkuna) 2001
Ou Brother, Where Art Thou? (Voi veljet, missä lienet?) 2000
Before Sunrise (Rakkautta ennen aamua) 1995
Before Sunset (Rakkautta ennen auringonlaskua) 2004
Before Midnight (Rakkautta ennen keskiyötä) 2013
The Full Monty (Housut pois) 1997
Amélie 2001
A Serious Man 2009
Inglorious Basterds (Kunniattomat paskiaiset) 2009
Juice 2018
Truman Show 1998
Lost in Translation 2003
Stripes (Natsat) 1981
Arizona Baby/Raising Arizona 1987
The Queen 2006
Bagdad Cafe 1987
Wild at Heart (jäi kesken, oli niin omituinen) (Villi sydän) 1990
Out of Sight (Mieletön juttu) 1998
Notting Hill 1999
High Fidelity (Uskollinen äänentoisto) 2000
Love Actually (Rakkautta vain) 2003
Mestari Cheng 2019
Monty Python's Life of Brian (Brianin elämä) 1979
I served The King of England 2006
Tlmocník (Tulkki) 2018
Tmavomodry svét (Pilviin piirretty) 2001
Sangarid (Loikkarit) 2017
Little Miss Sunshine 2006
Jalla! Jalla! 2000
The Fifth Element (The Fifth Element – puuttuva tekijä) 1997
The Shining (Hohto) 1980
One Flew Over the Cucoo's Nest (Yksi lensi yli käenpesän) 1975
Amadeus 1984
Easy Rider (Easy Rider – matkalla) 1969
Valmont 1989
Dangerous Liaisons (Valheet ja viettelijät) 1988
Les saveurs du palais (Haute Cuisine – Mestari keitiössä) 2012
Falling in Love (Rakastutaan)1984
About Schmidt 2002
U-Turn (U-käännös helvettiin) 1997
Kill Bill: Volume 1 2003
Kill Bill: Volume 2 2004
Thelma&Louise (Thelma ja Louise) 1991
Top Gun 1986
Trois Couleurs: Bleu (Kolme väriä:Sininen) 1993
Trois Couleurs: Blanc (Kolme väriä :Valkoinen) 1994
Trois Couleurs: Rouge (Kolme väriä :Punainen) 1994
Battle of Britain (Taistelu Britanniasta) 1969
Reservoir Dogs 1992
Kolja 1996
Helle Nächte (Valkoiset yöt) 2017
Réparer des Vivants (Niin kauan kuin sydän lyö) 2016
The Sense of an Ending (Kuin jokin päättyisi) 2017
Space Cowboys 2000
Juste la fin du monde (Vain maailmanloppu) 2016
Magnolia 1999
Sage Femme (Rakkaudella, Béatrice) 2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti