Vuoden vaihtumiseen liittyvät perinteet ovat olleet meillä aina aika vähissä. Se on kyllä ollut enemmän kuin perinteistä, että minä olen mennyt nukkumaan noin varttia vaille puoliyö. Ellen sitten ole jo mennyt nukkumaan kymmeneltä. Nyt oli poikkeuksellinen vuodenvaihde, minä olin hereillä vielä kahdelta aamuyöllä! Rasti seinään!
Mutta niihin perinteisiin, ruokapuolelta voisi ehkä mainita blinit. Niitä on ollut useana uutena vuotena ja niin oli eilenkin. Olin osunut Satu Koiviston blogin hapanjuureen tehtyyn blinitaikinaan ja koska Minna C elää ja voi paksusti, halusin kokeilla tätä ohjetta. En minä ihan niin tehnyt kuin Satu, sillä minä olen Sari ja Sareilla on omat päähänpinttymänsä ja oikkunsa. Ohjeesta tuli yksiselitteisesti liian monta bliniä meille kahdelle, mutta se on ihan oma vikani.
Satu Koiviston hapanjuuriblinit sarimaisin muutoksin (suluissa muutokseni)
- 100 g vaaleaa hapanjuurta
- 4 dl kermaviilin ja turkkilaisen jogurtin seosta
- 2,5 dl tattarijauhoja
- 1 tl sokeria
- 1 kananmuna (laitoin 2)
- 1,5 dl kuumaa maitoa
- 1 tl suolaa
- 1 rkl öljyä (2 rkl sulatettua voita)
- voita paistamiseen
Laitoin taikinan alulle aamulla ennen kahdeksaa, sekoitin hapanjuureen kermaviilin, jogurtin, tattarijauhot ja sokerin. Ruokin juurenlopun purkkiinsa ja laitoin takaisin jääkaappiin. Minna C:n ateria koostui 40g vettä ja 40 g vehnäjauhoja sekoitettuna purkissa olleeseen pieneen määrään. Taikinan alun jätin kulhossaan pöydälle suihkumyssyllä peitettynä.
Iltasella viiden aikaan jatkoin taikinan parissa. Erotin valkuaiset ja keltuaiset ja vatkasin valkuaiset tanakaksi vaahdoksi. Miksi laitoin kaksi kananmunaa, vaikka ohjeessa oli vain yksi? Koska voin ja kuvittelin, että taikinasta tulisi liian pieni. Olisi pitänyt uskoa Satua.
Kuumensin maidon ja kaadoin sen kulhoon, lisäsin mukaan keltuaiset ja sulatetun voin, suolan ja lopuksi valkuaiset. Taikinasta tuli hyvin tasaista ja melko paksua, mutta hyvin kauhottavaa.
Sulatin voita pienessä kattilassa ja lusikoin sitä seitsenmonttuisen Opa-pannuni koloihin. Siinä pannussa on syvemmät kolot kuin tavallisella lettupannussa, sillä blinien paistaminen onnistuu hyvin, tulee nopeasti monta pienehköä bliniä kerralla. Paistoin blinit neljässä erässä, joten niitä tuli kaikkiaan 28 kappaletta! Siis ihan liikaa kahdelle hengelle. Satu kirjoitti ohjeessaan, että sellaisia noin 15 senttisiä blinejä tulee noin 10 kpl. Joten ihan ymmärrettävää, että noin 6-7 senttisiä tulee ihan rutosti enemmän.
Lisänä meillä oli kirjolohen ja siian mätejä, punasipulia, smetanaa, hunajalla valeltuja minikokoisia suolakurkkuja ja makeaa päärynää viipaleina. Nämä blinit olivat oikein helppoja paistaa ja maku oli justiinsa sellainen kuin pitääkin. En vain muistanut ottaa yhtäkään kuvaa blineistä lautasilla. Oli kai niin kiire syömään, mutta oikeastaan, mitä vikaa siinäkään on? Olen iloinen, että hapanjuuri toimi kuten pitääkin tässäkin taikinassa.
Loput blinit pakkasin rasiaan ja laitoin niiden väliin palasen voipaperia, kokeilemme ovatko blinit pakastimen kautta syömäkelpoisia. Söimme eilen illalla niin monta, että nyt on kiintiö täynnä joksikin aikaa. Muistiin itselleni seuraavaa: Puolita tämä ohje tai älä ainakaan laita taikinaan kahta kananmunaa, mikäli syöjiä on vain kaksi!
Hyvää uutta vuotta.
VastaaPoistaPitäisikin joskus oikein syvällisemmin paneutua juurileivontaan. Mulla vaan nuo juuret ei oikein tahdo pysyä hengissä. Sama juttu kuin viherkasvien kanssa. Joillekin se onnistuu, joillekin ei...
Miniblineistä tulee oikein hyviä pakastimenkin kautta, jos ne sulatuksen jälkeen sivelee voisulalla ja laittaa uunipellille 200 asteeseen lämpiämään. nimimerkillä "on joskus meilläkin ollut vähän iso taikina"
Hyvää uutta vuotta! Juurileivonnassa tämä nyt kolmas kokeiluni juuren kanssa (ensin oli se Hulda, sitten nimetön räpellys ja nyt Minna C) on vasta hieman rentouttanut minut, sauvajyvänen antoi sellaiset neuvot, joissa homma ei ole ihan niin piiruntarkkaa, mutta sittenpä alkaakin toimia! Ja tuo leivonnan tahti pitää saada sovitettua oman elämän tahtiin.
Poistaolemme ostaneet akuuttiin blinimielitekoon Lidlistä isoja blinejä pienissä pakkauksissa ja koska ne toimivat vallan mainiosti, arvelinkin, että omatekoisetkin voi pakastaa (tottahan ne jäätyvät :D) ja sitten vielä syödäkin.