Joskus keittiössä tulee paljon tiskiä. Kerätään aineksia kuppeihin mitoilla, vatkataan eri yhdistelmiä kulhoissa ja käytetään vispilöitä ja nuolijoita. Maistellaan lusikalla ja sutikoidaan vuokia. Hetkessä tiskiallas on jo täynnä tiskiä. Yleensä korjaan kyllä jälkiäni sitä mukaa, saatanhan tarvita jotain välinettä uudelleen hetkeä myöhemmin, pyyhin pöytiä ja laitan kananmunan kuoret kompostiin. Eilen olin hetken yksin keittiössä, eikä rivakka valmistelu antanut myöten siivota vasta kuin lopuksi. Kun jälkiruoka oli uunissa, mikä siinä oli siistiä keittiö sotkuista ja jäädä odottamaan miten onnistuu.
Olin etsinyt kohokasohjetta, sillä halusin tehdä sitruskohokkaan. Löysinkin muutamia sopivia, mutta sitten osuin ohjeeseen kreikkalaisessa blogissa, ohjeessa tehtiin jälkiruokaa joka muistutti tekniikaltaan meksikolaista choco flania, tuota ihanaa cake impossiblea. Kreikkalaisen blogin postaukseen sai kyllä auttavan käännöksen, mutten sittenkään ihan ymmärtänyt miten taikina tehtäisiin ja ennen kaikkea paistettaisiin. Onneksi löysin saman kakun englanninkielisestä blogista The Merchant Baker ja sen ohjetta käytin lähes tipitarkkaan. Molemmissa blogeissa kakkua tehtiin (siitä käytettiin sanaa pudding cake) melkein neljä vuotta sitten, joten ihan uudesta villityksestä ei ollut kyse. Muutin Ramonan ohjetta vai ihan pikkuriikkisen, käytin sitruunan sijaan veriappelsiinia, koska (no tiedättehän) olemme kaikki hulluina veriappelsiiniin. Tästä ohjeesta tuli neljä annosta.
Veriappelsiinikohokaskakku
- voita annosvuokien voiteluun
- leipurinsokeria annosvuokien "jauhottamiseen"
- 2 kananmunaa valkuaiset ja keltuaiset eroteltuina
- 1,6 dl maitoa (ohjeessa käytetty tuote reduced fat buttermilk)
- 2 rkl veriappelsiinimehua
- 1 veriappelsiinin kuori raastettuna
- 0,6 dl vehnäjauhoja
- 1,6 dl leipurinsokeria (sitä oikein hienoa, muttei tomusokeria kumminkaan)
- ripaus suolaa (näköjään unohdin)
- koristeluun tomusokeria ja yllämainitun veriappelsiinin lohkoja fileoituna
Aloitin keräämällä kaikki ainekset valmiiksi, mutta siis suolan unohdin. Aina pitäisi tarkistaa. Erotin valkuaiset ja keltuaiset. Voitelin 4 parin desin vetoista alumiinivuokaa, "jauhotin ne sokerilla" ja laitoin vuoat jääkaappiin odottamaan.
Raastoin veriappelsiinista kuoren ja fileoin kaljun hedelmän lohkoihin. Puristin kuorien paloista ja rangasta mehua sen verran kuin siitä irtosi, vähän alle puoli desiä. Laitoin lohkot jääkaappiin odottamaan.
Keräsin yleiskoneen kulhoon keltuaiset, maidon, veriappelsiinimehun ja -kuoriraasteen. Kone sekoitti lankavatkaimella seoksen tasaiseksi.
Toisessa astiassa vatkasin sähkövatkaimella valkuaiset vaahdoksi, ei mitenkään liikaa, että vaahto lohkeaisi, mutta tanakaksi vaahdoksi kumminkin.
Kuumensin uunin 165° C-asteeseen.
Lisäsin yleiskoneen kulhossa olevaan vellimäiseen seokseen siivilän kautta jauhot sekä sokerin ja suolan (jos olisin muistanut). En nyt ole varma mitä sokeria lähdeblogissa oikein tarkoitettiin, sillä termit eivät olleet ihan yhteneviä. Mutta sokeri kuin sokeri, kai, vai? Tästä seoksesta tuli sellaista noin lettutaikinan vahvuista ohutta taikinaa.
Sekoitin mukaan valkuaisvaahdon nuolijalla kulhon reunoja pitkin pyyhkäisten, ei siis vatkaten eikä kauheasti sekoittaen, vaan pyöräytellen, jolloin valkuaisvaahdon ilma ei lätisty pois.
Otin esille lasisen vuoan johon neljä annosvuokaa mahtuisivat vesihauteeseen. Kuumensin kannullisen vettä kiehuvaksi vedenkeittimellä.
Nostin annosvuoat jääkaapista ja jaoin kohokaskakkupuddinkimassan neljään osaan, vuoat täyttyivät noin 3/4 osaltaan. Sijoitin vuoat lasivuokaan ja kaadoin varovasti kiehuvan kuumaa vettä lasivuokaan niin, että sitä ylsi annosvuokien puoliväliin asti. Tämän vesihauteen on tarkoitus tasoittaa lämpötilaa ja antaa jälkiruoan kypsyä lempeästi, tai jotain.
Sijoitin vuoan uunin keskikorkeudelle ja paistoin jälkkäreitä noin 40-45 minuuttia. Kurkistin luukun lasin läpi muutaman kerran. Noin paistoajan puolivälissä annokset kohosivat kohokasmaisesti noin sentin verran vuokien reunojen ylitse, mutta painuivat alemmas hetken kuluttua. Nyt ei siis haettu sitä maksimaalista kohoamista, vaan kyse oli taikinasta, jossa pohjalle muodostuu eräänlainen vanukas ja pinnalle ilmava, kuohkea kakku.
Kun kakkujen pinta oli kauniin kullanruskea ja tuntui joustavalta sormella kevyesti painettaessa, olin lähes varma, että nämä paistokset olisivat valmiita. Nostin ne uunista ja pihdeillä pois vesihauteesta. Annoin niiden jäähtyä muutamia minuutteja, mutta minussa elävä pieni sörkkijä ei tietenkään malttanut odottaa kovin kauan.
Kumosin annosvuoat lautasille. Kaksi annosta irtosi ihan täydellisesti, kaksi ei ihan. Minun tavallista tuuriani. Mutta onnistuneet olivat tosi kauniita, kalpeita kylläkin. Ehkä keraamisessa vuoassa ne olisivat saaneet kauniimman värin.
Koristelin annokset tomusokerilla ja muutamalla veriappelsiinilohkolla. Meillä oli jälkiruokaviini, jota tahdoimme nauttia tämän jälkiruoan kanssa ja ne olivatkin täydellinen pari. Olimme vuosia sitten Jyväskylän Pöllöwaarissa viinintekijän illallisella, siellä viinitalon edustaja oli paikalla ja jätti unohtumattoman positiivisen vaikutelman. Nyt oli sopiva hetki palauttaa Schlumberger kielelle.
Annosvuoan pohjalle (ja tarjotessa pinnalle) oli muodostunut vanukasmainen kerros, ei tosin mitenkään kauniin värinen, vaan haalea. Loppuosa annoksesta oli todella kuohkeaa kakkua ja ihan lautasta vasten oli uunissa päällepäin ollut rapea paistopinta.
Todella kiva jälkkäri, mutta jos puolet ei suostu tulemaan kunnolla astiasta lautaselle, niin ei tämä ihan varma juttu ole, etenkään jos on ruokavieraita ja haluaisi aivan varmasti onnistua. Mielestäni voitelin vuoat ihan yhtä huolellisesti. Ehkä toinen astiamateriaali olisi voinut olla parempi. Söimme muuten jälkiruoan eilen ennen pääruokaa, monta tuntia ennen. Tämä siksi, että tahdoin ottaa kuvia ulkona, kun oli kerrankin valoisa hetki. Tämä jälkkäri sopii tarjottavaksi lämpimänä ja myös jäähtyneenä, eikä se lässähdä kohokasmaiseen tapaan, joten sen kanssa ei ole niin hengenhätä tarjoilla.
Elokuvien maailmassa astuimme sitten hieman syvempiin vesiin, tai oikeammin laskeuduimme bunkkeriin. Katsottavien pinossa oli ollut jo useita päiviä Perikato (Der Untergang) 2004. Se ei ole mikään kevyt välipala, vaan intensiivinen kuvaus toisen maailmansodan viime hetkistä Berliinissä ja samalla Hitlerin ja hänen lähipiirinsä viimehetkistä. Olimme katsoneet elokuvan enintään kaksi kertaa aikaisemmin ja edellisestä kerrasta oli vuosia.
Näyttelijäsuoritukset ovat kyllä tässä elokuvassa vertaansa vailla. Bruno Ganz on Hitlerinä aivan pelottavan hyvä, hän kuoli pari vuotta sitten 77-vuotiaana. Luin äsken, että osa elokuvasta on kuvattu Pietarissa, sillä siellä oli sopivaa rakennuskantaa jäljellä.
Perikadosta on tullut tunnettu silläkin tapaa, että sitä on parodioitu runsaasti. Tunnettu raivokohtaus on sovitettu moneen enempi vähempi rankkaan tilanteeseen sopivalla tekstityksellä. Voi olla tietysti montaa mieltä siitä, onko se sopivaa vai ei, mutta kyllä nämä Youtube-pätkät ovat monta hymyä huulille nostaneet. Esimerkiksi viime vuonna Hitler sai kuulla Uudenmaan eristämisestä.
Kirjaan tähän itselleni muistilapuksi mitä elokuvia olemme katsoneet
kotoisten elokuvafestivaaliemme aikana.
Jackie Brown 1997
Contratiempo (Näkymätön vieras) 2016
Interstellar 2014
Inside Llewyn Davies 2013
Fargo 1996
Four Weddings and A Funeral (Neljät häät ja yhden hautajaiset) 1994
Bridget Jones's Diary (Bridget Jones – elämäni sinkkuna) 2001
Ou Brother, Where Art Thou? (Voi veljet, missä lienet?) 2000
Before Sunrise (Rakkautta ennen aamua) 1995
Before Sunset (Rakkautta ennen auringonlaskua) 2004
Before Midnight (Rakkautta ennen keskiyötä) 2013
The Full Monty (Housut pois) 1997
Amélie 2001
A Serious Man 2009
Inglorious Basterds (Kunniattomat paskiaiset) 2009
Juice 2018
Truman Show 1998
Lost in Translation 2003
Stripes (Natsat) 1981
Arizona Baby/Raising Arizona 1987
The Queen 2006
Bagdad Cafe 1987
Wild at Heart (jäi kesken, oli niin omituinen) (Villi sydän) 1990
Out of Sight (Mieletön juttu) 1998
Notting Hill 1999
High Fidelity (Uskollinen äänentoisto) 2000
Love Actually (Rakkautta vain) 2003
Mestari Cheng 2019
Monty Python's Life of Brian (Brianin elämä) 1979
I served The King of England 2006
Tlmocník (Tulkki) 2018
Tmavomodry svét (Pilviin piirretty) 2001
Sangarid (Loikkarit) 2017
Little Miss Sunshine 2006
Jalla! Jalla! 2000
The Fifth Element (The Fifth Element – puuttuva tekijä) 1997
The Shining (Hohto) 1980
One Flew Over the Cucoo's Nest (Yksi lensi yli käenpesän) 1975
Amadeus 1984
Easy Rider (Easy Rider – matkalla) 1969
Valmont 1989
Dangerous Liaisons (Valheet ja viettelijät) 1988
Les saveurs du palais (Haute Cuisine – Mestari keitiössä) 2012
Falling in Love (Rakastutaan)1984
About Schmidt 2002
U-Turn (U-käännös helvettiin) 1997
Kill Bill: Volume 1 2003
Kill Bill: Volume 2 2004
Thelma&Louise (Thelma ja Louise) 1991
Top Gun 1986
Trois Couleurs: Bleu (Kolme väriä:Sininen) 1993
Trois Couleurs: Blanc (Kolme väriä :Valkoinen) 1994
Trois Couleurs: Rouge (Kolme väriä :Punainen) 1994
Battle of Britain (Taistelu Britanniasta) 1969
Reservoir Dogs 1992
Kolja 1996
Helle Nächte (Valkoiset yöt) 2017
Réparer des Vivants (Niin kauan kuin sydän lyö) 2016
The Sense of an Ending (Kuin jokin päättyisi) 2017
Space Cowboys 2000
Juste la fin du monde (Vain maailmanloppu) 2016
Magnolia 1999
Sage Femme (Rakkaudella, Béatrice) 2017
Contact – Ensimmäinen yhteys 1997
Sense and Sensibility (Järki ja tunteet) 1995
Mars Attacks! (Mars hyökkää!) 1996
Animal House (Delta-jengi) 1978
Mamma Mia! 2008
Moulin Rouge 2001
Ratatouille (Rottatouille) 2007
Madagascar 2005
Der Untergang (Perikato) 2004
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti