En voi olla ihmettelemättä tätä auringonpaistetta, sitä oli epätavallisen paljon marraskuussa, sitä oli joulukuussa ja sitä on nyt tammikuussakin. En tietenkään valita, seuraan päivittäin valoisan ajan pidentymistä ja iloitsen jokaisesta valoisasta, vieläpä aurinkoisesta minuutista. Tänään aurinko on jo yli kuusi tuntia horisontin yläpuolella meidän korkeudella. Se on jo yli tunnin enemmän kuin joulun alla, kun päivä alkoi pidentyä.
Aamupalalle laitoin meille paahdetut leivät kananmunalla ja graavilohella. Oli sopivasti hieman ikääntynyttä hapanjuurileipää, jolle vierailu pannulla teki hyvää. Tein kummallekin kaksi leipää, yksikin olisi kyllä riittänyt. Nyt ei tarvitse ihan heti päättää mitä pakastimesta sulamaan otettua raaka-ainetta tänään käytän päivällisellä. Meillä on perinteiset syö pakastinta tyhjäksi-viikot, jotka eivät kyllä koskaan toteudu kovin perusteellisesti.
Tuhdit aamupalaleivät
- vaaleaa juurileipää viipaleina
- voita
- kananmunia
- muutama siivu graavilohta (meillä Lidlin limegraavattua)
- suolaa ja pippuria
- pätkä kevätsipulin vihreää vartta (kun ei ollut tilliä tai ruohosipulia)
Herkullisen näköiset aamiaisleivät. Sinä iloitset auringosta ja täällä omalla suunnallani iloitsen sadepäivistä. Näin on kun täällä aurinkoa on liikaa ja sadetta liian vähän, ja teillä sitten päinvastoin;D
VastaaPoistaNiinhän se on, eri paikoissa eri tilanteet :) huomenna tänne on tulossa lumimyräkkä, saa tullakin, sillä minulla on upouusi lumikola :D tuskin maltan odottaa, että pääsen lumitöihin!
Poista