CampaReissun viidennellä viikolla nautimme helteestä Loiren laaksossa ja kun se alkoi piisata, lähdimme kohti merta ja jymähdimme perusteellisesti Noirmoutierin saarelle.
CampaReissu2/2023/päivä29 8.9.2023
Toinen päivä ilman varsinaista nettiä ja eka päivä ilman Espanja-kokkausta eikä se vieläkään haittaa.
Aamupalan jälkeen kävelimme keskustaan ja Antti kävi pyörälenkillä. Minä esitin housewifea viikkaamalla pyykit ja palauttamalla puhtaat lakanat vuoteisiin.
Leirinaapurit vaihtuivat ja lähelle tuli kiva leirintäkoira.
Ei ollut ihan niin kuuma päivä kuin eilen, ohut yläpilvi vaikutti varmaan.
Saimme just vakoiltua, että La Vuelta tilanne on kiinnostava. Ehkä huomenna saisimme vähän etappia näkymään. Jonas Vingegaard voitti tänään ja kokonaiskilpailun kärjessä on kolme Jumbon ajajaa, Sepp, Primoz ja Jonas.
Tulimme auringon laskettua samaan rantabaariin kuin eilen. Nyt musiikki on blues & rhytm, eilen oli chansonia. Tosin bändi lähti just tauolle vartin yli kahdeksan, vaikka niitten piti aloittaa vasta kasilta.
Nyt on voinut luottaa sääennusteisiin aivan liikaakin, on ollut juuri niin kuumaa kuin luvattiinkin. Niinpä olimme hetl aamusta liikkeellä, kun oli alle 30 astetta.
Kävimme Saumurin lauantaimarkkinoilla ja katsomassa kuvassa näkyvää dolmenia. En oikein tiedä onko näillä jotain suomenkielistä nimeä.
Netti on niin ontuva, ettemme saa edes kuvia siirrettyä toisillemme, joten minulla ei ole kuvia hienoista markkinoista eikä oikein muustakaan. (Lisäys: eikä niitä kuvia muutenkaan oikein ollut tältä päivältä, ilmeisesti kuumuus pehmensi päätä eikä muistanut ottaa kuvia, tämä yksi kirkko oli lähellä dolmenia. Sen pihassa oli myös tienvarsikirjasto.
Dolmen on jäänyt Saumurin laitakaupungin korttelin keskelle ja se on aidatun tontin suojissa. Portilla soitimme kelloa ja meidät päästettiin katsomaan tätä upeaa rakennelmaa.
Leirialue on täynnä, lomakausi tuntuu täällä jatkuvan, samoin muualla Ranskassa. (Lisäys: illalla kävimme kolmatta kertaa rantabaarissa, mutta sen illan esiintyjä oli niin huono, että lähdimme melko pian pois.)
CampaReissu2/2023/päivä31 10.9.2023
Nyt on ollut sadetta, kahteen kertaan, yhteensä pari minuuttia. Hiekkaisessa leirintätontissa ei näkynyt mitään sateen merkkejä, mutta markiisiin ihan varmasti sihahti muutama pisara.
Kävimme aamulla ajelemassa pyörillä edelliseen jokivarren kylään ynnä takaisin. Silloin oli melkein kylmää, vain 25 astetta.
Näimme vanhojen autojen kokoontumisajon startin, eri-ikäisiä autoja ja ihmisiä pitämässä hauskaa.
Myös yksi aiemmin nähty kirkko oli avoin, on remontissa, mutta saatoimme katsoa sisälle.
Brunssina nautimme samppanjaa ja vähän söimmekin ja päivällisenä oli tähdenlentona eilisiä pizzapaloja ja torilta ostettuja oliiveja.
La Vueltan tilannetta vain arvailemme. Ei ole nettiä tätä instankestävää yhteyttä enempää.
Yritimme myös soittaa huomiselle leirialueelle, koska nettivaraus on u/s tai muuten ferme, mutta ei siellä vastattu. Ehkä siihen pätee taas sääntö, että ei voi olla täysi, kun ei voi varata netissä eikä kukaan vastaa puhelimeen. Sen näkee huomenna.
CampaReissu2/2023/päivä32 11.9.2023
Kylläpä sää viileni nopeasti. Heräsimme aamulla Saumurissa ukonilmaan ja edellispäivien helle oli poissa. Kokosimme leirin jo illalla lähtövalmiiksi ja olimme aamulla nopeasti portista ulos.
Tarkoitus oli käydä katsomassa lähellä oleva Gennesin amfiteatteri, se oli kyllä hieman mielikuvitusta vaativa, sen verran vähän oli jäljellä.
Super U oli päivän ruokakauppamme, täydensimme vesivarastot ja päätimme syödä raclettea päivällisellä.
Määränpää oli Noirmoutierin saari ja siellä viime syksyltä tuttu kunnallinen leirialue. Matkalla oli kaksi melko suurta kaupunkia, Angers ja Nantes, jotka halusimme liukkaasti ohittaa, siksi valitsimme moottoritien osalle matkaa.
Liikennettä oli huomattavan maltillisesti ja motariosuus maksoi noin 20€. Pienemmillä teillä näkyi monta monituista kirkkoa ja vesitornia.
Saavuimme saarelle kahden jälkeen, mutta toiveleirialueemme oli täynnä! COMPLET! Olimme eilen yrittäneet soittaa, sillä nettivaraussysteemi oli pois käytöstä, mutta eihän tietenkään kukaan vastannut.
Naapurialueelle mahtui ja saimme oikein hyvän, joskin tomuisen paikan ja tässä olemme ainakin kolme yötä.
Kävelimme heti merenrannan osteri&rapuravintolaan ja Antti sai ensimmäiset 7 osteria ja minä 10 crevetteä. Jumalaisen hyvää.
Leirillä söimme illan pimentyessä raclettea, eipä ollut pahaa sekään.
Huomenna on tarkoitus pyöräillä saaren pääkaupunkiin päin, taitaa olla markkinapäiväkin jossain kohtaa saarta.
CampaReissu2/2023/päivä33 12.9.2023
Olipa kiva nukkua viileässä meri-ilmassa, ilmastointilaite sai taukoa. Heräilimme vasta vähän vaille yhdeksän.
Antti kävi ostamassa naapurissa olevasta kaupasta leivän ja taas piti ihmetellä, ett miten voi patonki olla yhä aina vain parempaa kuin edellinen. Ilmeisen helposti.
Aamiaisen jälkeen sonnustauduimme pyöräijöiksi ja lähdimme saareen pääkaupunkiin. Siellä oli tänään markkinapäivä.
Viime vuoden lokakuussa, kun olimme täällä ensimmäistä kertaa, oli sesonki jo lähes lopussa, eikä pyöräteillä näkynyt montaa muuta kulkijaa. Toukokuussa osuimme tänne kirkollisen pitkän viikonlopun aikaan ja ruuhkat olivat melkoiset.
Nyt tilanne oli näiden kahden kerran väliltä. Kaupunkia lähestyessämme päädyimme pitkän pyöräletkan hännille ja siinä oli viisainta pysytellä.
Markkinat olivat suuret, oli sekä food, että non-foodkojut. Kauppahallikin oli niin tupaten täynnä väkeä, että meni aivan tungeksimiseksi. Emme jostain syystä ostaneet mitään, vaikka kaikkea oli kyllä tarjolla.
Paluumatka oli paljon rauhaisampi, sillä ihmiset alkoivat siirtyä lounaalle ostosten teon jälkeen, mitä me emme tietenkään tehneet.
Leirialueella on oikein toimiva maksullinen netti ja sen varassa saatoimme katsoa La Vueltaa. Kirjoitin myös postauksen muutaman päivän takaisesta chorizopastasta.
Päätimme jäädä tänne viikon lopulle asti, koska internetti, meri, tuuli ja muutenkin on mukavaa. Antti pääsi lennättämään leijaakin.
CampaReissu2/2023/päivä34 13.9.2023
Kävimme tänään tasan 40 km pyöräretkellä saaren reunoja pitkin. Katsoimme viisi kirkkoa ja yhden vesitornin ja kirjaston. Ei ollut ollenkaan sellaista tungosta pyöräväylillä kuin eilen. Se oli kivaa. Näimme monia leirialueita saaren pohjoisosassa, mutta niihin emme tunteneet vetoa ollenkaan, mukavampi olla saaren toisessa päässä majoittuneena.
Päivän La Vuelta-etapinkin pystyimme katsomaan loistavalla nettiyhteydellä ja ilokseni synttärisankari Sepp Küss piti edelleen punaisen johtajan paidan tullessaan kolmanneksi etapilla. Voittajaksi ajoi toinen suosikkini Primoz Roglic ja toiseksi Jonas Vingegaard. Nämä kolme huippuajajaa pitävät myös kokonaiskisan kolmen kärkeä hallussaan.
Päivällisenä meillä oli espanjalainen yhden pannun riisi-kanaruoka.
Uskoisitteko, jos sanoisin, että tänään oli ihan p päivä? No ei onneksi ollut. On ollut oikein kiva päivä.
Söimme aamulla niin lehtevät croissantit, että enemmän jäi pikkulinnuille murusia ja sitten lähdimme taas fillaroimaan. Tällä kertaa keväisen leirialueemme suuntaan. Silloin katsoimme kylän kirkon ja nyt katsoimme sen uudelleen, ulkoa ja sisältä. Samoin vieressä olevan kirjaston.
Sitten ajelimme Passage du Goisille, sille pengertielle, joka laskuveden aikaan tarjoaa oikotien mantereelle, mutta häviää mereen nousuveden aikaan. Emme nytkään menneet pengertielle, se ei houkuta ollenkaan. Ajoimme rannan myötäistä pyöräväylää takaisinpäin omalla kylälle.
Se minua ärsyttää, että tuollaisilla hyvin suosituilla pyöräteillä ihmiset ajavat rinnakkain. Eivät ne reitit niin leveitä ole, että niillä oli turvallista ajaa rinnakkain, kun koko ajan on vastaantulijoita. Jonoon asetutaan vasta ihan viime tipassa, tai ei silloinkaan vaan väistäminen (jopa jalkautumisen verran) jää vastaantulijan kontolle. Nyt liikkeellä on suurimmaksi osaksi meitä aikuisia ja senioriväkeä, joitten luulisi jo tietävän, että kaikki sujuu paremmin, kun otetaan muut huomioon.
Ärsytyksen poistoon toimi hyvin uusi setti ostereita ja crevettejä. Fiini asettelu, kiva paikka, ei voi valittaa.
Leirillä oli pyykkipäivä, uudet tehokkaat koneet käytössä ja aurinkoinen tuulinen sää hoiti kuivauksen hetkessä.
Katsoimme La Vueltaa ja netti toimi edelleen todella hyvin, ei yhtään #ranskanpatti oireile. Kisa menee justiinsa minun makuuni, kunhan nyt vaan menisi loppuun asti.
Espanjalaisena kokkauksena oli @spainonafork - blogin papumunakokkeli, joka oli tosi kiva sivuke valmiille kalaleikkeille.
Saumur❤️tuon sillan yli ollaan kävelty, kaukokaipuu Ranskaan vaan lisääntyy.
VastaaPoistaSaumur on kyllä suosikkini kaikista käymistäni Loiren kaupungeista. Tällä kertaa tuli pari uutta tuttavuutta taas ja kuinkahan monta vielä on kokonaan käymättä.
Poista