Keskiviikko 26.6.2024 päivä 71
No nyt niitä helteitä sitten tuli, kun me lähdemme kotiin! Ei sillä, että kovin kuumaa säätä toivoisinkaan, mutta vähän lämpimämpää olisi voinut olla.
Tänä laivan lähtöä edeltävänä päivänä olemme käyneet vielä ostoksilla sen mitä vielä oli jääkaapissa tilaa. Kotiin pitää aina viedä ruokaa, sillä tiedä vaikkei sitä enää olisi Suomessa ostettavaksi.
Päivän nähtävyyksistä eka oli kuvan 1 Bad Schwartaun Bismarcksäule, elikkä - tolppa. Sinne pystyi kiipeämään ylöskin, mutta minä en mennyt, sillä pääskyset lentelivät tolpan sisällä ees taas ja minua alkoi jänistyttää.
Toisena pikakatsoimme Bad Schwartaun kirkon (kuva 2), yhden niistä, vissiin 4 tai 5 kirkkoa tässä pikkukaupungissa.
Travemundessa kävimme taas katsomassa hiekkaveistoksia, tämä oli kolmas näyttely. Aihepiirinä sadut ja fantasia. Osa oli niin "näköisiä", etten tunnistanut edes nimestä.
Nyt vietämme iltapäivää eräällä rannan läheisellä parkkipaikalla, jolle on erikseen merkitty paikkoja matkailuautoille, mutta suurimman osan niistä vie joku Volvo-tapahtuma ja muuten vaan henkilöautot. Mutta me saatiin viimeinen paikka sillä hetkellä. Tässä ollaan kunnes mennään satamaan.
Matkapäiväkirja on lihonut reissussa, olen tunnollisesti kirjoittanut jokaisesta päivästä ja liimannut pääsylippuja ja kuitteja tms kirjan sivuille.
Välipalana meillä oli kalatäytteiset sämpylät, vaikka toisen nimi olikin Bismarck, en millään usko, että olisi ollut sitä täytteenä.
Torstai 27.6.2024 päivä 72
Lyhyt tiedote mereltä, kun Tanskan verkko sen sallii. #mobileteddy teki illalla työnsä, vaikka bodylanguage kertoo, ettei juuri hotsita.
Pääsimme laivaan kannelle viisi, ei siis tavanomaista peruutusmanööveriä.
Ekasta ruokailusta suoriuduttu. Tämä on kahden vuoden aikana seitsemäs matka tällä linjalla ja ensimmäinen jolla tarkenee ulkokannella.
EDIT: sanalouhos ratkaistu ajassa 10min 41sek. Ja aika eri sanoilla kuin malliratkaisussa.
Perjantai 28.6.2024 päivä 73
Niin sitä on taas ehditty kotiin asti, tämä oli 73. päivä reissussa, joka alkoi huhtikuun puolivälin tienoilla. Silloin vielä oli lunta maassa ja pakkasta ja muutama päivä sen jälkeen vielä enemmän lunta, mutta me olimme silloin jo laivassa menossa kohti Saksaa.
Tällä kertaa palatessa laivamatka sujui todella kauniissa säässä, ulkokansillakin tarkeni olla, jos onnistui löytämään hieman tyynemmän paikan. Tuulisella kohdalla oli kyllä kampaus uudessa uskossa nopeasti.
Oli mukava päästä suoraan kotimatkalle ja vaikka oli perjantai, ei liikennettä ollut liialti nelostielläkään kohti pohjoista. Tuttu kohta Viisarinmäessä näytti taas kotimaan kauniin autiuden. Mietittiin, että jos joku laivalla nähty lapsiperhe lähti siitä suoraan pohjoiseen, saattoivat lapset kyllä kysyä, että onko tuolla mitään, tai missä ylipäätään on jotain muuta kuin metsää. Ja saattaa se aikuisiakin hämmästyttää.
Ja jos oli ranskalaisista kyse, heille olisi saattanut sanoa, että seuraava kiertoliittymä on sitten Vaajakoskella ja heti sen jälkeen Kärsämäellä.
Otin taas näköjään taidekuvia, tällä kertaa mekonhelmasta ja #saattaasisältäätuotesijoittelua Kånkenista lattialla. Näit otoksia oli toistakymmentä ja tämä oli niistä ilmeikkäin.
Huhtikuussa ostimme Alankomaista amarylliksen ja jossain vaiheessa arvelin, ettei se innostu kasvamaan ollenkaan. Sitten se alkoi sentään nostaa lehtiä esiin ja jonkun ajan päästä kukkavanan ja toisenkin. Ja nyt laivamatkan aikana toinen kukista on alkanut avautua. Hyvä ajoitus.
Vielä ei ole seuraavan matkan aikataulua päätetty, mutta kysykääpä huomenna.
On lämmintä, 30 astetta, pyykkikone laulaa kilpaa k-pop-kanavani lempimusiikin. Kohta on aika rauhoittua, halkoja ei aleta tänään hakata, siitä pidän huolen. Onneksi nuorisolaiset ovat pitäneet nurmikon sen verran elossa kuin se on mahdollista, on ollut todella kuivaa ilmeisesti.
Ilonaihe on sekin, että viime kesän alussa raivaamamme lupiinit eivät ole lähteneet juurikaan uuteen kasvuun, pääsemme pienellä perkaamisella.
Huomenna alkaa Tour de France ja CampaSimpukan ties monennes Ranska-ruokahaaste. Tänä vuonna olympialaisten takia Tour alkaa jo näin kesäkuun puolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti