Leivättömän pöydän nektariinisalaatti

Tänään on harvinainen päivä, emme saaneet lainkaan tuoretta leipää aamulla. Olin pyytänyt Anttia ostamaan leirialueen respan kuistilla olevasta automaatista kaksi patonkia, joista ensimmäisen söisimme aamiaisella ja toisen päivällisellä. Hän viipyi ja viipyi leivänhakumatkalla (noin 400 m suuntaansa) ja laittoi sitten viestin, että seisoo jonossa, sillä leipäkuljetus on myöhässä. Jonkun ajan kuluttua hän tuli takaisin ja kertoi jonkun jonottajista kyselleen missä kuorma viipyy ja koko jonollinen oli saanut tietää, että leipomon kaupassa työntekijä oli jostain syystä tänä aamuna yksin töissä, eikä voi lähteä kuljettamaan kuormaa ennen kuin leipomo menee kiinni. 

Nämä on niitä elämän suuria ylämäkiä ja vastoinkäymisiä, joista joutuu vain selviytymään. Meidän selviytymiskeinomme oli paketti Pientä pyöreää, paketti jota en edes muistanut meillä olevan. Itse asiassa näkkäri kunnollisella ranskalaisella voilla ja #mukamanchego lla maistui oikein hyvältä. 

Myöhemmin Antti kävi vielä katsomassa, olisiko leipää tullut, ehkä oli ehkä ei, mutta meille sieltä ei riittänyt. Niinpä päivällinenkin meni leivättömän pöydän ääressä. Jokaisessa ranskalaisessa kaupungissa ja kylässä on kyllä leipomo, kaksi tai useampia, mutta juuri tässä ihan likellä ei ole ja on ollut koko päivän sadesää (ei innostanut pitempään kuljeskeluun), joten näkkäriksi meni. 

Päivällisenä meillä oli salaatti, jossa espanjalaisuus oli vähän niin ja näin, mutta ei se haittaa. Mielemme teki salaattia ja jostain netin ruokasivulla näin kuvan espanjalaiseksi tituleeratusta salaatista, jossa oli grillattua nektariinia ja ohutta espanjalaista kinkkua. En löytänyt enää ohjetta uudelleen, mutta johan minä nyt sen verran osasin soveltaa. Meillä oli alkuviikon tapasleikkeleitä hieman jäljellä, joten mukaan tulivat kahden kinkkulaadun lisäksi myös salamia ja chorizoa. Hävikkiä ei niin ollen päässyt näistä tulemaan. 

Nektariini-tapasleikkelesalaatti

• pari suurta kourallista erilaisia salaatteja (Lidlistä saa salaattia juurakon kanssa, ostamme niitä sieltä, ettei tarvi ostaa niitä hevosenpään kokoisia salaattikeriä)
• 1 punainen tomaatti
• 1 tummanpunainen tomaatti
• 2 nektariinia
• 1 rkl oliiviöljyä
• noin 50 g erilaisia tapasleikkeleitä (ihan älyttömän ohuita viipaleita, niitä oli varmaan 20 kpl)
• pippuria
• balsamicoa (ei järin espanjalaista, mutta sopi tässä kohden hyvin)

Tämäkään ei nyt mikään kovin vaativaa ruoanlaittoa ole. Leikkasin nektariinit lohkoihin, samoin tomaatit. Hain ulkoa sateesta salaattia ja kuivasin sitä paperilla. Salaatti ja yrtit ovat pöydällä laatikossaan sen takia, ettei niihin roiskuisi hiekkaa maasta, kun sataa niin paljon. Eikä myöskään mitään kotiloita tai muita öttiäisiä.

Sommittelin kuivatut salaatinlehdet suurelle lautaselle ja siihen päälle tomaattilohkot ja leikkeleet. Paistoin nektariinilohkoja pannulla tilkassa oliiviöljyä muutamia minuuttia kyljillään. Sateen vuoksi grillaaminen jäi haaveeksi, myös tuuli niin paljon, ettei voinut mennä huoltorakennuksen lipan allekaan grillaamaan. 

Nostelin lopuksi lämmenneet nektariinilohkot salaatin päälle ja kiersin pippuria myllystä. Hieman balsamicoa ja ilman leipääkin tämän pystyi hyvin syömään. Leikkeleiden suolaisuus ja rasvaisuus sopi hyvin makeisiin nektariineihin ja tomaatitkin olivat juuri sopivan kypsiä. 

La Vueltan viimeinen etappi ajettiin henkilökohtaisena aika-ajona Madridissa. Stefan Küng oli aika-ajon nopein ja Primoz Roglic oli taas riittävän hyvä ja hän voitti La Vueltan.

Tämä La Vuelta pysyi kiinnostavana koko kisan ajan ja meilläkin oli mahdollisuus katsoa kisaa aika paljon joko leirialueiden nettien tai omien mobiiligigojen puitteissa. Nyt nautimme jo Ruotsista ostetun cavapullon ja siirrymme ruokavapaalle. Neljännentoista kerran olemme saaneet CampaSimpukan alkuperäisen kolmiosaisaisen ruokahaasteen loppuun emmekä voisi olla iloisempia!