Viikonloppuna meillä oli uusien lattiatyynyjen sisäänajoilta, änkesimme itsemme enemmän tai vähemmän ketterästi risti-istuntaan olohuoneen lattialle matalalle sohvapöydälle katetun korealaisen päivällisen ääreen.
Ateria koostui nopeista kokattavista, olin laittanut jo aamupäivällä broilerin sisäfileitä (se on niiden kauppanimi, enkä ole vieläkään ottanut selvää onko se ihan oikea nimitys rintafileen vierestä leikatulle ohuelle suikalemaiselle palalle) marinadiin. Olin ostanut Lidlistä pienen purkin Korean BBQ-kastiketta, jota käytin 2 kukkurallista teelusikallista 350 grammaan broileria. Sekoittelin marinadin lihapaloihin ja laiton jääkaappiin maustumaan. Kastike ainakin tuoksui oikeanlaiselle.
Meillä on uusi grilli, edellisen hankimme noin 25 vuotta sitten ja se kyllä palveli hyvin lukuunottamatta paria viimeistä vuottaan. Pohjaosa kului puhki ja osa polttimoista suostui toimimaan vain houkuteltuna. Sivukeitin oli se, mitä lopussa enää tuli käytettyä, sillä keittyivät niin mehut kuin kaalitkin. Sivukeitin piti olla ehdottomasti uudessakin grillissä. Ostimme lisäosana grilliin pyöreän paistolevyn ja sillä lauantain BBQ-kanatkin grillattiin. Hyvin onnistui, vaikka päivän valoisa aika ehti mennä ohitse, grilliin pitää vaan tehdä säätönappuloihin jonkunlaiset merkit vaikka kynsilakalla, ovat niin fiinit, ettei meinaa ymmärtää mikä on säätösuunta, se oli entisessä grillissä selvempää. Kuvassa alla on vielä se grillin vakiovarusteena oleva pyöreä ristikko, sille kohdalle laitetaan matalareunainen paistolevy, jossa on kahvat, joten sitä voi liikutella kuumanakin kunnon patakintaat kädessä.
Grillatuille korealaiskanoille laitoin yksinkertaisesti vain salaatilehtiä kaveriksi, hyvä niin, sillä ateriasta tuli aivan tarpeeksi suuri kimchipannukakun kanssa.
Sivuke aterialle oli nopea kimchipannukakku, johon ohjeen otin Korean Bapsang-blogista, joka on korealaisen ruoan aarreaittani. Toinen aarreaittani on Beyond Kimchee, jossa on myös kimchipannukakkuohje, ellei -ohjeita. Pienensin ohjetta, koska halusin tehdä kaksi pienehköä pannukakkua tälle aterialle.
Kimchipannukakku kahdelle
- 1 dl korealaista pannukakkujauhetta (voi ostaa aasialaisten ruokatarvikkeiden kaupoista, mutta vehnäjauhoista tai vaikka riisijauhosta tämän voi tehdä, lähdeblogissa on hyvä ohjeet sillekin)
- 1 dl vettä
- 1 kevätsipuli silppuna
- 1 dl silpuksi leikkattua kimchiä (kotitekoinen kimchini on nyt hyvässä vaiheessa, fermentoitunut hyvin ja on oikein maukasta)
- 2 rkl kimchilientä
- 2 rkl öljyä
Tämä on hyvin helppo ja nopea sivuke, sipuli ja kimchi leikataan silpuksi ja sekoitetaan pannukakkujauheesta, vedestä ja kimchiliemestä tehtyyn taikinaan. Taikinan on hyvä olla sen paksuista, että se hyvin valuu lusikasta. Pienet paakut eivät haittaa mitään. Pannulla kuumennetaan hyvä loraus öljyä ja pannulle lusikoidaan puolet taikinasta (paistoin pienellä pannulla, halkaisija noin 18 cm). Taikina levitetään tasaiseksi ja paistetaan kunnes alapuolella alkaa olla ruskeita paistumia ja pinta hyytyä. Pannukakku kiepautetaan ylösalaisin ja pintaa painetaan hieman lastalla, että alapuoli rapeutuu. Kumpaakin puolta paistetaan noin 4 minuuttia. Valmis pannukakku luisutetaan lautaselle odottamaan ja paistetaan vielä toinenkin pannukakku.
Valmiit pannukakut leikataan suupalan kokoisiin osiin ja niitä voi syödä ihan sellaisenaan. Meillä oli dippikastikkeena hieman majoneesia, johon sekoitin puoli teelusikallista gochujangia, korealaista chilitahnaa. Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni.
Illan elokuvaksi valitsin lopulta kummankin suosikin 80-luvun alusta, The Blues Brothersin. Jaksoi se edelleen naurattaa. Siitä jatkumona istuimme edelleen enemmän tai vähemmän notkeasti lattiatyynyilllä ja katsoimme Natsat. Sekin on ihan hauska, aina se Poliisiopiston voittaa (sen katsoimme alkuviikosta ihan telkkari-telkkarista, kun arvelin etten ole sitä koskaan katsonut). Poliisiopiston voittaminen nyt ei ole toisaalta kovin suuri meriitti. Koska elokuvien katsominen on hauskaa, päätimme katsoa vielä kolmannenkin ja se oli sitten Kunniattomat Paskiaiset. Saa nähdä miltä se maistuu vaikka 20 vuoden kuluttua. Tänään huomasin, että olipa tämä kolmikko kyllä melkoinen.
Kahdessa ekassa ei ollut yhtään asiallista naisroolia, ainoat naiset olivat hullu tyttöystävä erilaisine aseineen, pelottava nunna ja miehenkipeät sotapoliisit. Ai olihan Blues Brotherissa tomera dinerin pitäjä (Aretha Franklin), tosin hänetkin laitettiin miestään kyykyttämään, mutta eihän mies tietenkään välittänyt, vaan lähti poikien kanssa reissuun. Onneksi Kunniattomissa Paskiaisissa on hyvä naisrooli, Shosanna. Eikä elokuvatähtikään ihan ponneton ollut. Kumpikin nainen kuoli elokuvassa, naiset laitetaan kuolemaan, jos ovat muitakin kuin miesten käyttöesineitä ja laitetaan vaikka olisivatkin vain niitä käyttöesineitä.
Nyt pitää tutkia elokuva-arkistoamme ja katsoa eikö sieltä löydy mitään elokuvia, joissa naiset ovat oikeasti hyvissä rooleissa ja jopa jäävät lopuksi eloon. Amelien katsoimme jo kesällä, joten ei sitä nyt heti. Yksi tulee mieleen, mutten ole katsonut sitä hetkeen ja voi olla, että tältä kantilta ajateltuna sekään ei täytä kriteeriä hyvästä naisroolista.
