Meillä on sisareni kanssa menossa korealaisen huippukokouksen kiivain vaihe. Rookie Historian-sarja on saatu yli puolivälin (siinä on tavallisuudesta poiketen 20 noin tunnin pituista jaksoa). Alun koominen vaihe on käytetty tarinan hahmojen esittelyyn ja nyt kun jäljellä on vielä 7 jaksoa, ollaan menossa traagisisessa vaiheessa. Jostain syystä k-draamoissa tyylivaihtelut eivät haittaa ollenkaan. Länsimaisissa sitä heti arvostelisi, että nyt homma levähti ihan hajalleen.
Vaikka meillä on oikein hyvät valmiudet keskittyä tuntikausia telkkarin edessä, täytyy sitä välillä vähän syödäkin. Aloituspäivänä tein meille nopean keiton, ettei aikaa tuhlaantuisi. Käytin Beyond Kimchee-blogin ohjetta nopeasta mandukeitosta (mandu=myky=gyoza=dumpling). Koska keitto oli niin nopea valmistaa, unohdin pari juttua siitä, mutta vastapainoksi lisäsin pari muuta juttua.
Mandukeitto kahdelle
- 5 d vettä
- 1 rkl kasvisfondia
- 10 kana-vihannestäytteistä pakastemandua
- 50 g spamia (koska sitä oli jostain muusta kokkailusta jäljellä)
- pieni nippu shimeji-sieniä (noin neljäsosa 150 g pakkauksesta)
- 1 pienehkö paksoi lehdet eroteltuina
- 3 keväsipulia silputtuna
- 1 tl soijakastiketta
- ripaus suolaa ja pippuria
Olin ottanut pakastemandut sulamaan leivinpaperin päälle jo hyvissä ajoin. Ne voi kyllä höyryttää, keittää tai paistaa jäisinäkin, mutta halusin nyt saada ruoan valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Kun olimme katsoneet sarjaa pari lämmitelyjaksoa, oli aika siirtyä keittiöön. Tämä ruoka valmistui kyllä nopeasti, noin vartissa olimme jo lusikoimassa.
Laitoin kattilaan 5 dl vettä ja kun vesi kiehui, lisäsin siihen kasvisfondin ja mandut. Leikkasin pienen spam-palan (alankohollantilaista luncheon meatia, jota ostamme reissuilla pienissä purkeissa) viipaleiksi, 3 viipaletta/huippukokousedustaja. Irrotin shimeji-sieninipusta noin neljäsosan, huuhtelin ne ja leikkasin yhtenäisen jalkaosan pois, irrottelin sienet muutamien sienien paloihin. Silppusin kevätsipulit ja leikkasin paksoista kannan pois ja irrottelin lehdet toisistaan.
Mandujen kypsyttyä muutaman minuutin lisäsin kattilaan spamin, sienet, paksoin lehdet ja pienen lirauksen soijakastiketta. Alkuperäisohjeessa tavoitellaan juuri kalpeaa lientä, mutta minä länsimaalaisen hapatuksen kasvattina halusin ihan vähän väriä liemeen.
Kun keitto oli kiehunut noin 8-10 minuuttia, olivat mandut kypsiä ja nousivat keiton pinnalle, spam nyt on kypsää muutenkin ja arvelin, ettei sienien ja paksoin kanssakaan kauan nokka tuhise. Maistoin lientä ja lisäsin hieman suolaa ja pippuria ja ihan lopuksi kevätsipulien valkoiset osat. Vihreät säästin tarjoiluun.
Kauhoin annokset dolsot-kulhoihin ja ripottelin pinnalle kevätsipulin varsien vihreät osat silppuna. Tämä oli todella kiva ruoka, korealaiseksi erittäin mietomakuinen, mutta silti hieman alkoi niiskututtaa. Nämä Saksasta ostamani pakastemandut olivat erittäin hyviä, yksikään ei rikkoutunut sulatuksen ja keittämisen aikana. Lusikoimme keiton nopeasti ja söimme sivukkeena ostokimchiä (ikävä kyllä omatekoinen kimchini oli päässyt menemään pilalle, en enää käytä valmiskastiketta ja pitää muistaa vielä paremmin desinfioida purkki) ja juomina tilkka sojua ja lasillinen valkoviiniä sekä kuplavettä.
Lähdeohjeessa käytetyn kananmunan unohdin kokonaan. Ohjeessa vatkataan kananmuna kevyesti ja valutetaan noroina melkein valmiin keiton päälle, jolloin se hyytyy mukaviksi sattumiksi. Sen unohdin. Ja toiseksi unohdin leikellä merileväarkista pientä silppua ja koristella sillä keiton pinnan.
Syötyämme jatkoimme sarjan parissa ja aloin päästä kärrylöille tässä historiallisessa sarjassa, jossa on paljon komediaa, mutta edetessään myös synkempiä sävyjä. Hieman illempana jaksojen välissä sommittelin meille pienet hedelmäkulhot, joihin tuli kummallekin puolikkaat appelsiinista, veriappelsiinista, omenasta ja kiivistä, muutama pähkinä ja yksi suklaakeksi.
Eilen meillä oli kolmen hengen päivällinen, jollaiseksi sommittelin suuren lautasellisen kimbapia (linkin takana aiempi kimbap-kokkailuni). Tällä kertaa laitoin rulliin riisin lisäksi tonnikalaa, kurkkua, salaattia, paprikaa ja paistettua kananmunaa. Rullaamistaidoissani on yhä parantamisen varaa, mutta maussa ei ollut moittimista. Syötyämme jatkoimme sarjan parissa ja nyt loppiaisaamuna olemme siinä vaiheessa, että huippukokouksen viimeinen kokonainen päivä on käsillä.
Aamiaisen jälkeen katsomme nopeasti 7 viimeistä jaksoa (eihän se ota taukoineen kuin noin 8 tuntia) ja ehdimme ehkä aloittaa vielä jotain uuttakin sarjaa. Tämän päivän ruoka on vielä ajattelun asteella, minulla on muutama vaihtoehto, joitten välillä vielä arvon. Korealaista tietysti.
Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään korealaisen keittoöni saavutukset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti